En oo montaa syvällisempää postausta tehnyt, mutta tässä mun ajatuksia pääsykokeiden poistumisesta (tai kiintiön pienentämisestä) ja muutenkin siitä, miten koen olevani väliinputoajien ikäluokassa koko koulutussysteemissä.
Mä oon itse syntynyt vuonna 1997 ja valmistuin neljään vuoteen lukiosta noin vuosi sitten. Oon siis valmistunut -98 syntyneiden kanssa samaan aikaan. Mä urheilin (kuten moni varmasti tietää) nuorten maajoukkuetasolla vielä koko lukioajan. Mä pääsin kurssit läpi enemmän tai vähemmän hyvillä arvosanoilla panostamatta juuri yhtään. Mun valinta oli, että kun koulusta pääsen niin meen tekemään reenit, meen kotiin syömään ja sitten pesulle ja nukkumaan. Montaa tuntia ei ylimäärästä aikaa jäänyt, enkä ajatellut sitä vähää käyttää läksyjen tekemiseen kun kerran kurssit meni läpi.
Mä valmistuin n. M:n papereilla. Pitkä matikka oli huonoin, äikkä oli paras. Keskiarvo lukiotodistuksessa oli kasin paikkeilla, eli very well done mulle sillä lukemisella. Noh, miksi mä enää tuijottelen mun arvosanoja ja kirjoitan postausta niistä?
Hyvin todennäköisesti vuonna 2020 vähintään puolet jatkokoulutuksien opiskelupaikoista täytetään kirjoitusten, eli yo-todistuksen perusteella. Mitä tää tarkottaa mun kohdalla? Lääkikseen on erittäin vaikea päästä vuodesta 2020 eteenpäin munlaisten, joilla ei ole ollut harmainta aavistusta lukioaikana, että kirjoituksilla on näin suuri arvo. Aiemmin (ja luultavasti vielä ensi vuonna) lääkiksen pääsykoe koostu fysiikan, kemian ja bilsan lukion oppimäärästä. Lukiotodistuksella pystyy helpottamaan omaa sisäänpääsyään, mikä tarkoittaa käytännössä ällän riviä jossa saa se yksi E olla (näistä löytää lisää tietoa helposti netistä). Silti pääsykoe oli osattava todella hyvin, eli tietysti osattava lukioasiat.
Harva lääkikseen ekalla pääsee tai edes tokalla. Kolmas haku on jo realistinen, neljäs alkaa olemaan jo toiveikas. Mulla tää oli eka kunnon haku, koska kävin lähes kaikki lukioasiat (fy, ke) vasta viime vuonna ekaa kertaa. Joo ymmärrän, että koko vaihdos pääsykoekiintiöön yritetään tehdä hitaasti, eli onhan tästä vuoden verran puhuttu ja vuosi vielä odotellaan. Riittääkö se mulle tai muille useaan kertaan hakeville? Tuskinpa. Mietitäänpä tilanne, jossa mä haen vielä 2020 pääsykoekiintiössä, eli siinä 49% kaikkien niiden tuhansien kanssa jotka ei vielä aiempina vuosina pääsykokeella ole päässyt. Parempi vaan olla perkuleen hyvä, eihän siinä muuta. Mutta hyvä on moni muukin. Mitä jos en pääse vielä vuonna 2025? Menikö mulla 8 vuotta hukkaan ja joudun tyytymään johonkin alaan, joka mua ei kiinnosta ihan vaan sen takia, että mulla on huonot yo-paperit?
Luultavasti yo-kokeiden uusimiskerrat (tällä hetkellä max2) poistetaan, eli minäkin sitten vuonna 2025 saan mennä uusimaan sitä pitkää matikkaa kymmenettä kertaa jos se ei ole tarpeeksi korkealle vielä noussut. Mitä hyvää tästä sitten seuraa? Musta tuntuu ihan huvittavalta ajatukselta, että minä saatan istua vuonna 2020 keväällä samassa YO-koesalissa missä mun pikkusisko kirjottaa ensimmäistä kertaa ja määrittää tulevaisuuttaan. Onko se sitten reilu peli, että vanhemmat pääsykokeisiin lukijat, jotka on lukenut lääkikseen (tai DI kokeeseen tai mihin ikinä) jo monta vuotta, istuu samaan saliin kilpailemaan siitä ällästä. Tämäkin luo ihan jäätäviä paineita tän hetken lukiolaisille. YO-kokeista ei tuu enää mikään lukiolaisten kisa, vaan sinne tulee paljon ylimääräsiä, kehittyneempiä aikuisia heidän sekaan ja uskon, että vaan aniharva niistä pienistä abeista pääsee siihen 5% joka ällän saa. Tällä hetkellä todella moni lääkikseen lukija on harkinnut menevänsä uusimaan aineita kun varma tieto todistusvalinnasta tulee. Se, että aikuiset alkaa uusimaan kokeitaan, ei ole edes kaukaa haettu. Mites alan vaihtajat? Paras väylä on lähteä uusimaan YO-kokeita. EDIT: Tästä on tullut lisää tietoa/oon itse ottanut selvää, niin YO-kokeella saa hakea ainoastaan ensikertalaiset. Nämä alan vaihtaja joutuvat siis joka tapauksessa hakemaan pääsykokeella. Tällöin koulun vaihtamisesta tehdään erittäin hankalaa ja ensikertalaisuutta täytyy vaalia niin pitkään kuin suinkin. Toisaalta tämä on hyvä ensikertalaisille, mutta molemmissa on puolensa.
Mitä mä sitten olisin tehnyt toisin? Sitä on tässä vaiheessa paha jossitella, mutta todennäköisesti olisin lopettanut urheilun jo monta vuotta aiemmin, lukion alussa. Jos olisin tiennyt, että todistuksella on jopa helpompi päästä sisään mitä pääsykokeella, totta helkkarissa mä olisin lukenut kirjotuksiin hiki hatussa. Mä luulen, että tällä hetkellä lukion alottavissa on monta opiskelijaa, joilla pyörii tämä sama päässä. Mihin asiaan panostaa? Panostaakko harrastuksiin vai opiskeluun, kun kerran opiskelu lukiossa määrää käytännössä sun tulevaisuuden. Montako lahjakasta (enemmän tai vähemmän, kaikki urheilijan alut suomessa on älyttömän tärkeitä) urheilijaa lopettaa ihan vaan siksi, ettei pysty panostamaan täysillä urheiluun sekä kouluun? Mä itse en ollut niin suuri lahjakkuus koulussa, että ilman lukemista olisin ällän paperit kirjottanut ja silti urheillut samalla tasolla. Ja mun kaltaisia on monia. Mun mielestä tää todistusvalinta ei pelkästään vähennä välivuosia lukionsa päättävillä, vaan enemmänkin lisää lukiolaisten stressiä joka elämän osa-alueella.
Mä ymmärrän, että välivuosi maksaa valtiolle rahaa kun porukka valmistuu ammatteihin myöhemmin jnejne. En ala sen enempää nyt käsittelemään poliittisia asioita, koska niistä mä en ymmärrä. Joku voisi sanoa, että älä sitten valita kerta et oo ottanut selvää, niin valitanpas. Mä oon väliinputoaja. Jos olisin valmistunut kolmeen vuoteen, saattaisin olla jo koulussa. Mulla olis ollut jo kaks ''kunnon'' hakukertaa takana. Mä tein tietoisen valinnan urheilla lukioajan (koska tästä todistusvalinnasta ei puhuttu hölkäsen pöläystä) enkä panostaa kouluun. Mä menin neljään vuoteen, jottei urheilu kärsi opiskeluista. Ja vielä, miten nää nykyiset nuoret? Tuleeko meille tätäkään vähää urheilijoita Suomeen jatkossa? Sitä mä ehkä lähtisin miettimään myöskin päättäjänä. Jos nuoren on pakko panostaa kouluun hyvän tulevaisuuden toivossa (urheilulla elää suomessa vain ihan yksi valittu yksilöurheilija, se on fakta), niin se syö jostain muualta, eli urheilusta tai muuten henkisestä hyvinvoinnista. Välivuonna olisi sentään mahdollisuus urheilla ja lukea pääsykokeisiin ilman kummankaan kärsimistä. Tällä hetkellä huippu-urheilun ja ällän papereiden kirjottaminen on käytännössä mahdottomuus ellei ole luonnonlahjakkuus. Pakko tietysti muistaa, ettei kaikkiin kouluihin vaadita ällän riviä. Kuitenkin ne suosituimmat eli lääkis, oikis, kauppis ja DI vaatii, ja näihin suurin osa haluaakin.
Jos palataan tähän väliinputoamiseen josta mä ja moni muu mun ikänen kärsii. Sanotaan nyt vaikka 1996-1999 syntyneet. Ainoastaan tää pääsykoeasia ei ole se, josta me on jouduttu kärsimään. Jos mun ikäluokka lähtee nyt uusimaan YO-kokeitaan, ne on sähköset. Mä en oo koskaan tehnyt ainuttakaan YO-koetta sähköisesti. Mulla ei oo mitään hajua miten kemiassa tehdään rakennekaavoja tai fysiikassa saadaan potenssit kikkailtua. Mun pitäis tässä kaiken itse asian opiskelun ohessa alkaa opettelemaan uusien ohjelmien käyttöä, jotta mun koe ei kaadu siihen, etten osaa piirtää molekyyliä. Tää on suht pieni juttu kuitenkin ja korjattavissa aikuislukiolla (joka muuten maksaa sekin).
Mä en kauheesti itse jaksa näistä asioista jauhaa, koska tiiän, etten pysty vaikuttamaan. Välillä on silti ihan hyvä näitä miettiä ja pohtia, jotta sais myös muita näkökulmia asiaan. Mä tyydyn siihen mitä eteen tulee ja luotan siihen, että mun tilanteessa on muitakin. Tottakai mua harmittaa, että vuonna 2020 sisään lääkikseen pääsee suoraan 2001 syntyneitä hyvillä todistuksilla tekemättä lääkiksen vaikeaa ja hyvinkin soveltavaa pääsykoetta kun itse oon tässä rumbassa (mahdollisesti) pyörinyt 3 vuotta. Näille 2001 syntyneille on kuitenkin kerrottu jo heti ekoina lukioviikkoina, että ''kannattaa muuten panostaa kirjotuksiin, sä haet niillä kouluun''. Tottakai nää ällän oppilaat on tehnyt töitä niitten arvosanojen eteen ja varmasti ansaitsee paikkansa koulussa, en mä sillä. Tää vaan ei mun mielestä oo mun ikäluokille mitenkään reilu peli, sillä me saatetaan hävitä vielä monta monta vuotta lisää työelämästä, koska vaan puolet tän hetkisestä määrästä pääsee sisään pääsykokeella.
Osa näistä hyvin kirjottaneista oppilaista tietysti on niitä, jotka olis päässyt kouluun pääsykokeellakin. Silti puhutaan kuitenkin n. 50-80 ihmisestä joka ei mun kanssa samasta paikasta enää ole kisaamassa, niin se on aika vähän. Hyvin kirjottaneita ja aiempina vuosina koulupaikatta jääneitä on kuitenkin paljon enemmän suhteessa koulupaikkoihin. Lääkiksen pääsykokeessa testataan niin hyvin päättelykykyä, soveltamiskykyä ja stressinhallintaa, että jos sen handlaa, niin on paikkansa ansainnut. Se, että kirjottaa hyvät paperit, ei näistä kerron yhtä laajalla skaalalla. Pääsykoe on kuitenkin tilanteena niin uniikki.
Tää on varmasti ajatuksia herättävä aihe, joten jos sulla on jotain kommentoitavaa, niin kommentoi ihmeessä.
Haluan korostaa, että tää oli vaan mun mielipide ja ajatuksenvirtaa ilman sen suurempia faktatietoja. Tässä ei oikein muu auta kun lukea ja toivoa parasta, jos ei niin ei. Sen jälkeen mä luen mun pikkusiskon kanssa kirjotuksiin ja lähden pistämään todistuksen uuteen uskoon (ja viemään niiltä nuorilta hyvät arvosanat, joiden välivuosia tässä pyritään vähentämään).
Hyvää loppuviikkoa kaikille! :)
Mä oon kans -97 ja vaikka lukiota en ikinä käynnytkään oon aina ajatellu ettei ”paskoilla papereilla” lukiosta tee mitään. Mä oon siis aina kokenu sen niin et jos lukioon menee nii joko sinne lähtee tavottelee parhaita arvosanoja tai ei kannata mennä ollenkaan. Itse päädyin näistä jälkimmäiseen ja hain mielummin parhaat maholliset arvosanat amiksesta, ku paskat lukiosta. Harmi että osa ei oo älynny sitä ja kostautuu tässä vaiheessa. Tsemppiä sulle toivottavasti pääset haluamaas kouluun!
VastaaPoistaIhan oot oikeessa tossakin! Periaatteessa vaan lukion hyvilläkään papereilla ei tee/tehnyt paljoa, etenkään kun lääkikseen hakee.. Siihen tarttee huiput paperit plus vielä loistamisen pääsykokeessa. Mulle urheilu oli ehdoton ykkönen, koska tiesin, että ne huiput paperit vaatii urheilusta luopumisen ja pelkkä pääsykoe oli yhtä hyvä vaihtoehto johon lukea välivuodella.. Eli se, ettei moni oo tajunnut lukea kunnolla lukiossa on ihan sen syytä, ettei sillä ollut juurikaan merkitystä hakeeko papereilla vai pääsykokeella. Molemmilla oli yhtä hyvät mahdollisuudet, paitsi nää vaikeemmat koulut johon tartti myös sen pääsykokeen. Jos mulla ei ois urheilua ollut, oisin varmasti panostanut enemmän kouluun. Onneks urheilu anto mulle ihan hirveesti enkä kadu mitään, vaikka kouluun pääsy oliskin vaikeempaa nyt.
PoistaKiitos sulle tsempeistä ja kommentista! :)
Eksyin postaukseen sattumalta ja olen sua melkein 10 vuotta vanhempikin. Sinällään aihe ei siis koske muuten kuin, että alan vaihtamimen on hankalaa tai jopa mahdotonta. Mutta olen seurannut aihetta sivusta. Onhan toi nyt todella naurettavaa, että noin lyhyellä varoitusajalla voidaan noin radikaaleja muutoksia tehdä. Tuntuu ettei päättäjät ihan perillä siitä mitä vaikutuksia muutoksesta pidemmällä tähtäimellä on. Ikään kuin opiskelijaksi soveltuvat vain ällän oppilaat. Ällän oppilaat ovat suoriutuneet lukiosta ällän arvoisesti mutta silti monet seiskan tai kasin oppilaat voivat olla soveltuvampia tietylle alalle opiskelemaan.
VastaaPoistaJos päätös tosiaan jää voimaan eikä mitään "lievennytyksiä" tehdä niin ei kai auta muu kuin yrittää kääntää huono tilanne hyväksi. Nyt vain kaikki fokus ensi vuoden kokeisiin ja ensi vuonna sisään. :) Tsemppiä!
Toi on ihan totta, ettei kaikki ällän oppilaat sovellu suoraan ilman minkäänlaista seulaa yliopistoihin. Mun mielestä useampiin kouluihin pitäis olla myös soveltuvuuskokeet, mutta se on ihan eri asia jo sitten.
PoistaMä periaatteessa ymmärrän päättäjiä, mutta he on kyllä sulkenut silmät ja korvat meidän ikäluokkien kohdalla. Nuoremmille selvää että panostaa todistukseen, mua vanhemmilla selvää ettei todistuksella juuri tehnyt mitään, ellei se nyt ollut ällän arvonen ja silti jouduit tekemään pääsykokeen (jos nyt siitä lääkiksestä puhutaan). Ja he ovatkin jo koulussa. Mites me sitten jotka ei kuulu kumpaakaan? Ei kerennyt panostaa siihen todistukseen kun sillä ei pitänyt olla juurikaan merkitystä onko se huippu vai ei, mutta ei kerkeä kouluun tämän pelkän pääsykokeenkaan aikana...
Juuri kuten sanoit, ei auta kun yrittää kääntää tilanne hyödyksi. Pakko lukea tää vuosi kuin viimeistä päivää ja jos ei nappaa, niin vuoden päästä miettii sitten mitä tehdä. Kiitos sulle kommentista ja tsempeistä! :)
Tosi hyvä kirjoitus aiheesta, oon miettinyt itsekin et pitäisköhän kirjoittaa tästä :/ Oon kans tätä väliinputoajien ikäluokkaa ja en tykkää tästä uudistuksesta yhtään. Samoja asioita oon pohtinut kuin sä. Harvalle alalle ylioppilaskokeet taitaa edes mitata motivaatiota ja osaamista samalla tavalla kuin pääsykoe. Esimerkkinä vaikka joku oikiksen pääsykoe, lukiossa on tasan yksi lakitiedon kurssi (tai ainakin 2v sitten oli näin) ja muut yhteiskuntaopin kurssit käsittelee täysin muita asioita. Ja sitten siitä lakitiedosta tulee ehkä 2 kysymystä sinne kokeeseen ja loput muista aiheista 😅 Mitenköhän se mittaa motivaatiota kyseiselle alalle yhtään millään tavalla. Suomessa on mielestäni ollut tosi hyvä pääsykoesysteemi ja surettaa et sitä lähdetään muuttamaan. Säästösyistähän noi muutokset kai todellisuudessa tehdään :(
VastaaPoistaKiitos kommentista!
PoistaNiinkun säkin sanoit, toi on mustakin vaan surullista, ettei sitä motivaatiota enää mitata samalla tavalla. Mä itse nautin lukemisesta viime vuonna, koska tiesin, että se vie mua lähemmäs koulupaikkaa ja olin ihan sairaan motivoitunut. Nyt kouluun pääsee niitä, jotka vaan on tosi hyviä ''lukemaan'' ja muistamaan ulkoa, mutta ne ei mittaa läheskään samalla tavalla kun haastavat pääsykokeet.
Plus vielä se, että jos kerran koulupaikkojen lukumääriä ei lisätä, niin millä logiikalla meillä on vähemmän välivuosilaisia? Ei ehkä niitä nuoria IHAN yhtä paljoa, vaikkakin edelleen vaan 5% saa niitä älliä ja 10% E:n. Mitä loput 85% tekee? Pitää luultavasti välivuoden jos kerran paikka unelmakouluun ei vielä auennut. Sitten on meitä väliinputoajia, joiden välivuodet saattaa lisääntyä ihan järkyttäviä määriä. Osa tietysti lähtee ulkomaille, onko se sitten Suomelle säästöä heittää hyväpalkkaisia veronmaksajia ulkomaille? Puhuttiin sitten lakimiehestä tai lääkäristä tai insinööristä.
Tosi hyvä, että kommentoit tosta oikiksesta! Se ei oo mulle koskaan ollut mietinnässä edes, joten en sen hauista paljoa tiedä. Mutta toi kuulostaa kyllä ihan älyttömältä kanssa.
Mutta tosiaan kiitos sulle kommentista! :) Toivotaan, että mekin saadaan ääntämme kuuluviin ja tää lähtis jotenkin rullaamaan myös meidän osalta!
Oon kanssa sua vähän vanhempi, ja ihmettelin jo aikoinaan, kun Galenos (entinen pääsykoekirja siis) poistettiin lääkiksen pääsykoevaatimuksista. Melko epäreilua niille, jotka olivat sitä useamman vuoden päntänneet, ja sitten olikin vähän eri jutut opiskeltavana. (Toisaalta lukion kurssisisältö on luultavasti sisällöltään helpompi, mutta sekin vain lisää kilpailua.)
VastaaPoistaTätä uutta systeemiä on perusteltu sillä, ettei tarvittaisi kalliita valmennuskursseja, mutta nehän vain muuttuvat valmennuksiksi kirjoituksiin.
Muutenkin nää sähköiset yo-kokeet ym.... Oon iloinen, etten oo tän päivän lukiolainen.
Joo mä oon jopa itsekin miettinyt, että olis kiva jos olis selkeä yks pääsykoekirja vaikka en ikinä Galenosta ookkaan lukenut, kirjastossa käynyt kurkkaamassa vaan. Se olis niin selkeä ja kaikille sama, olit sitten ammattikoulusta tai lukiosta.
PoistaJa ihan samaa mieltä sun kanssa, ettei valmennuskursseista pääse millään eroon. Abikursseja on vähennetty mun ymmärtääkseni kanssa, joten maksulliset valmennuskurssit/abikurssit tulee olemaan hitti jatkossa..
Ilmeisesti pääsykoe on myös muuttumassa sellaseks, johon ei tarttis pitkää valmistautumista. Sen takia osa pääsee todistuksella. Voiko tosiaan olettaa, että ällän/E:n oppilas, joka pääsee suorilta sisään on saman tasonen opintojen alkaessa semmosen kanssa, joka on monta vuotta pyörinyt pääsykokeissa ja osaa asiat pirun syvällisesti ja soveltavasti? Siihen vielä mukaan se, että lukion päättävät on oikeesti tosi nuoria. Kaikkien opintojen alottavien olis kuitenkin oltava samalla tasolla, että opinnot etenee sujuvasti ja opettajat pystyy etenemään totutulla tavalla. Jos lääkikse pääsykokeesta selviää, niin selviää opinnoista. Se, että kirjottaa älliä ei kerro siitä, että välttämättä pärjäis pääsykokeessa tai yliopistossa vielä samana vuonna.
Kiitos sullekin kommentista, näitä on tosi mielenkiintosta lukea!
Samassa veneessä ollaan:( oon pari vuotta nuorempi eli tänä keväänä valmistunut, joten mulla on ensimmäinen ”oikea” hakukerta vasta edessä. Yo-kokeiden jälkeen ei ollut toivookaan että olis tarpeeks aikaa ja jaksamista panostaa pääsykokeisiin. Välivuosi meneekin sit armottomasti nenä kiinni kirjassa, mutta jos koulupaikka ei ensvuonnakaan aukee niin pulassa ollaan. Opetussuunnitelman muuttuminen ja kokeiden sähköistyminen todellakin tarkoittaa kurssien kertaamista jos ja kun kirjotuksia täytyy mennä uusimaan. En kyllä nää mitään järkee tässä hommassa, ellei tarkoituksena oo syrjäyttää meidän ikäluokkaa koko yhteiskunnasta🙈
VastaaPoistaIkävä kuulla sunkin tilanne.. Tosi hyvin sanoit ton että tää koko järjestelmä vaan syrjäyttää meidän ikäluokan. Jotain tähän pitäs keksiä, jotta siirtyminen olis meidän ikäsille inhimillisempää eikä oikeesti syrjäytyis koko koulutussysteemistä tän takia..
PoistaKiitos sulle kommentista ja tsemppiä tosi paljon luku-urakkaan!😊
Moido!
VastaaPoistaEn ole juuri asiaan perehtynyt kun omista yo-kirjoituksista alkaa olla jo yli 15 vuotta, mutta kyllä sitä jo silloin tiedettiin että jos lääkikseen haluat pitää yo-todistuksen/kokeiden arvosanat olla huippuluokkaa.. en ota kantaa kiintiöiden pienentämiseen jne mutta ei lääkikseen/oikikseen millään keskinkertaisilla todistuksella pääse. Tarvitsevat sinne tyyppejä jotka handlaa matematiikkaa/kemiaa, kestävät paineita ja jaksavat imaista itseensä järkyttävän määrän infoa. Jos todistus näyttää siltä että ei ole kauheesti edes lukiotasolla napannut niin ymmärtäähän sen, että eivät mielellään edes harkitse pääsykokeihin pääsyä ja ns omien taitojen todistaminen on vaikeampaa.
Itsehän olen keskinkertainen yloppilas ja töissä perus toimistohommassa, ja helppo se nyt on täältä huudella ;) Tsemppiä kuitenkin sinulle ja kaikille niille jotka lääkikseen hamuavat!
Moi! Sehän se tässä just onkin, että mulle ja muille mun kaltasille joilla oli elämässä paljon muutakin kun lukio, sanottiin että kannattaa mieluummin panostaa sitten pääsykokeeseen kun lukioon. Että lukioaikana kannattaa kuormittaa itseään koulun osalta mahd. vähän, jotta urheilu ja muu elämä sujuu. Nimenomaan oon erimieltä, että lääkikseen tarttis huippupaperit. Tai ei ainakaan mun lukioaikana tarvinnut kun pääsykokeeseen luku oli ihan oma hommansa. Tottakai lukion kunnolla käynti olis sitä edesauttanut, mutta hyvä luku välivuonna ja olit samalla tasolla kun hyvin kirjottanut.
PoistaJa tuo kun sanoit, että he haluaa semmosta porukkaa joka handlaa kemiaa ja matikkaa yms, niin kyllähän nekin asiat voi pääsykokeita varten lukea ja harjoitella, vaikkei lukiotodistus hyvä olisikaan ollut. Tällä hetkellä siitä tehdään tosi vaikeeta enää saada toista mahdollisuutta pääsykokeen muodossa.
Kuulostaa vaan, että yrität sanoa ettei semmoset voi pärjätä esim. pääsykokeissa joilla on huono lukiotodistus ja mä olen eri mieltä. Se, että mulle ei kerrottu lukioaikana että todistus on tärkeässä asemassa (ja muutenkin tein päätöksen lääkikseen hakemisesta vasta lukion jälkeen), sai mut panostamaan nimenomaan urheiluun koska tiesin voivani lukea asiat myös välivuodella ja pärjätä pääsykokeessa. Nyt asia ei ookkaan enää niin ja koen olevani epäreilussa asemassa.
Kiitos sulle kuitenkin kommentista ja tsempeistä!
Sillähän ei saisi loppujen lopuksi olla merkitystä onko todistus hyvä vai huono. Lukio voi mennä monesta syystä penkin alle tarkoituksella tai haluamattaan. Kaikille pitäisi olla samat mahdollisuudet pääsykokeella paikata koulumenestystään, sillä uusia koulupaikkahaaveita saattaa tulla yllättäen. Tällä hetkellä nuorilta lukiolaisilta vaaditaan, että jo ensimmäisenä vuonna täytyisi tietää mitä aineita opiskella ja kirjoittaa, jotta todistus olisi mahdollisimman hyvä. Monelle lukio on kuitenkin se paikka jonne mennään miettimään tulevaisuuttaan ja hakemaan lisää aikaa sekä yleissivistystä.
VastaaPoistaTottakai ne, jotka ovat todistukseensa panostaneet saavat helpotusta pääsykokeissa. Ei pääsykokeet heiltä pois ole. Jos on älliä kirjoittanut, niin kyllä pääsykokeen pitäisi olla helppo nakki kun todistus on lisäksi auttamassa ja pisteitä tarvitsee kokeesta hieman vähemmän. Hyvän todistuksen kirjoittajia siis jo tällä hetkellä autetaan kouluun pääsyssä, onko sitä helpotettava entisestään ja vaikeutettava muiden pääsykokeella pyrkivien mahdollisuuksia huomattavasti?
Hei, täältä lukion äikän ope nopeasti kertoo: sähköinen yo-koe on ihan ok-helppo oppia, siitä ei stressiä. Ja jotkut ne on nekin, jotka lääkäreiksi opiskelemaan pääsee. Ei ne ole mitään yli-ihmisiä. Sinä voit olla yksi heistä. Eniten vaikuttaa aina ihmisen sisäinen palo ja tahto - saattaapa mukana olla onnea ja johdatustakin. Tuo koemuutos on monin tavoin kyllä kestämätön, siinä olet oikeassa... Mutta mun pikkuveli on lääkäri ja menestyi ihan tavallisesti lukiossa, samoin muut tuntemani hampaalta tai tav.valmistuneet. Lääkärin työ on vastuullista, mutta ihmiset sitäkin työtä tekee. Ja vielä yksi juttu. Työ on aina vain työ; luonnontieteiden alueella on monia erilaisia ammatteja, joita harjoittaa. Tsemppiä!
VastaaPoistaMoi! Ihan olet oikeassa ja mukava saada opettajankin näkökulma asiaan! Kyllähän sisään aina jotkut pääsee, harmittaa vaan että itse en voi olla kahdessa kiintiössä vaan sitä mun kiintiöta pienennetään huomattavasti. Uskon silti olevani vahvoilla myös pienemmässä kiintiössä, ei nimittäin jää tahdosta tai motivaatiosta kiinni!
PoistaTotta myös tuo että luonnontieteiden alueella muitakin ammatteja, niihin pitänee tutustua enemmän jos ei ovet lääkikseen aukea. Jos ei muutaman vuoteen sisään pääse, niin uskon jonkun muunkin koulun olevan houkutteleva vaihtoehto siinä vaiheessa :) Katsotaan mihin elämä vie!
Kiitos kommentista ja tsempeistä!
Moi! Mun tekis mieli halata sua! Oon ollut todella ahdistunut tästä samasta aiheesta jo pitkään. Itse olen -96 syntynyt ja pyrkinyt lääketieteelliseen 4 kertaa. Pelkään että tälläkään kerralla ei ovet aukea ja ens vuosi onkin sit vielä ahdistavampi hakukerta. Koen että mun perusluonne iloisesta ja innostuneesta on muuttunut ahdistuneeksi vetäytyneeksi ja koen olevani syrjäytynyt vaikka en ikinä sitä olisi uskonut mun kohdalla tapahtuvan. Olen aina ajatellut että mä menestyn ja oon sisukas ja viisas. Tällä hetkellä tuntuu et kaikki voimat on loppu ja nään konkreettisesti miten tämä systeemi tekee nuorista syrjäytyneitä yhteiskunnasta. Ymmärrän sanalle ”syrjäytneisyys” nyt aivan uuden merkityksen. Ennen ajattelin että se koskee henkilöä joka ei ole yrittänyt itse, tai on väliinpitämätön tai laiska. Nyt tuntuu vain että näiden muutosten seuraukset huomataan liian myöhään tai ei ollenkaan osata yhdistää nuorten syrjäytyneisyyttä tähän asiaan. T. Toinen väliinputoaja.
VastaaPoistaMoi ja kiva että kommentoit! Iso halaus sulle! Ihanaa että oot kuitenkin jaksanut monta vuotta pyrkiä sisään, se on ihailtavaa että tiedät mitä haluat. Se ei kuitenkaan ole iso lohtu nyt kun pääsykoesysteemi muuttuu.. Niin surullista jos esimerkiksi joutuisi alkaa miettimään uutta ''unelma-ammattia'' ihan vaan siksi, että pääsykokeella sisään pääsystä tehdään entistä hankalampaa. Ensin yrität neljä vuotta kiriä sitä pisterajaa kiinni jolla sisään mentäisiin ja juuri niinä vuosina kun se olisi lähellä, se viedään kauemmaksi. Älyttömän epäreilua.
PoistaKun sanoit että sulla on voimat loppu etkä jaksa enää, niin ymmärrän täysin. Ei todellakaan ole helppoa olla tilanteessa joka on itselle elämän tärkeimpiä asioita, mutta johon et voi itse vaikuttaa millään tavalla. Asia jota haluaa enemmän kun mitään muuta viedään taas kauemmas. Koita kuitenkin muistaa, ettet todellakaan ole yksin! Tää vuosi on ollut kaikille aiempia stressaavampi, sillä kaikki haluaa tänä vuonna kouluun ennen ensi vuoden farssia. Silti sinne ei pääse määräänsä enempää, eli suuri osa jää taas ulkopuolelle, eli et ole yksin sun fiilisten kanssa.
Ei käy ilmi ootko ensikertalainen vai ootko ottanut jonkun koulupaikan jo vastaan, mutta mikäli oon ensikertalainen, sulla on hyvät mahikset lähteä korottamaan YO-kirjotuksia. Niihin kannattaa ilmottautua tässä lähipäivinä, sillä esim bilsa ja fysiikka kirjotetaan samana päivänä eikä niitä voi molempia jättää keväälle. Mä itse aion ilmottautua bilsaan joka tapauksessa, pääsin kouluun tai en.
Vaikka yo-kirjoituksia voikin uusia nyt rajattomasti, säälittää kaikki alan vaihtajat. Heillä on kouluhommat hoidettavana ja silti pitää lukea hiki hatussa entistä hankalampaan pääsykokeeseen. Tavoite tällä muutoksella oli vähentää välivuosia, mutta väitän, että nyt vasta välivuosia tuleekin kun kaikki panttaa ensikertalaisuuttaan, sillä sitä ei enää saa takaisin. Toinen juttu mikä mättää tässä yo-valinnassa on aineet joita siihen lasketaan. Joillekin äidinkieli on todella haastavaa, eikä B korotu millään vaikka kuinka lukisi ja kirjottaisi. Se on aine jota on tosi vaikea opetella varsinkin näin nopealla varotusajalla.
Mitä haluan sulle sanoa, niin älä heitä kirvestä kaivoon! Älä tän vuoden kokeen suhteen ennen tulosten tuloa äläkä todellakaan lääkishaaveiden suhteen! Oon ihan varma että kaikki järjestyy ja varsinkin kun oot tehnyt neljä vuotta ankarasti töitä, niin se ei todellakaan oo ollut turhaa. Nyt varmasti tuntuu pahalta, mutta sun tekemä työ palkitaan kyllä. Tsemppiä!
Hei!
VastaaPoistaOlen abina nyt lukiossa eli siis -01. Näistä yo-koehakuhommeleista ruvettiin kertomaan vasta lukion kakkosen lopussa, ja niin kuin pisterajoista s19 nyt näkee on uusimisrumba alkanut jo.
Moikka! Pisterajat nousi kyllä tosi paljon monien aineiden kohdalla syksyllä.. Tämä postaus ei kuitenkaan ole ajan tasalla sen asian suhteen, ettei uusijoiden tulokset vaikuta abien arvosanoihin, vaan uusijoille annetaan ns. ylimääräisiä arvosanoja abien kiintiöiden lisäksi. Tätä en vielä postausta kirjoittaessani tiennyt😊 Korkeat pisterajat kertoo kuitenkin siitä, että yo-kokeisiin on alettu panostamaan aiempaa enemmän, mikä saa miettimään että myös lukiosta valmistuminen tulee olemaan aiempaa hankalampaa. Saa nähdä mihin tämä rumba lopulta johtaa🙄
Poista-Heta