THE BEST OF 2018

Valmennuskurssi alkoi heti tammikuun alussa ja lukemiset jatkui entistä ahkerammin.

Talviolympialaisia tuli seurattua ahkerasti helmikuussa.

Ihanan Iinan ja Pipan kirjanjulkkarit oli maaliskuussa.

Lääkiksen ja bioteknologian pääsykokeet oli toukokuun lopussa. Vaikka lääkiksen pääsykoe menikin mun osalta vähän penkin alle, pääsin pettymyksestä nopeasti yli. Ei vaan ollut mua varten se koe, toivottavasti ensi vuonna on!

Lufu kotiutui Jirin siskolle ja päästiinkin heti pentuvahdiksi kesäkuun alussa.

Yksi kesän ihanista muistoista on reissu äitin ja Sannin kanssa Ouluun hakemaan Sannin wanhojentanssimekkoa. Vaikka päivä olikin pitkä ja autossa istumisen täyteinen, oli se jotenkin ihana road trip ja irtiotto arjesta.

Heinäkuussa päästiin reissaamaan myös Nizzaan, joka oli ehdottomasti kesän paras juttu.

Heinä-elokuun vaihde kului mm. mökkeillessä ja töitä tehdessä.

Julkaisin Ikäluokkana väliinputoaja -postauksen ja sain tosi paljon positiivista palautetta.

Aloitin pääsykokeisiin lukemisen syyskuun alussa Mafynetin* avulla.

*Valmennuskurssi saatu blogiyhteistyönä

Lokakuussa täytin 21 vuotta. Syntymäpäivään kuului synttärilounas äitin kanssa, töitä sekä illalla pannari-illallinen kotikotona.

Marraskuu meni pitkälti töitä tehdessä ja tulevaa joulua fiilistellessä. Marraskuussa ostin paljon kynttilöitä ja joulukoristeita.

Askarreltiin paljon joulukortteja sekä leivottiin pipareita pitkin joulukuuta. Ostin myös kaikki joululahjat heti joulukuun alkuun.

Käytiin Club for fiven joulukonsertissa joka oli ihana. Toivottavasti ensi vuonna uudestaan, joulutunnelma nousi kyllä kohisten.

Tottakai vuoden viimeinen ihana tapahtuma oli jouluaatto, joka on vielä hyvin muistissa. Vaikka joulun jälkeinen masennus vähän iski päälle, oon tosi innoissani tulevasta vuodesta. Saa nähdä miten elämä muuttuu taas ensi vuonna, en malta odottaa mitä kaikkea tapahtuukaan!

Ihan mahtavaa uutta vuotta kaikille♥

Syksyn opiskelut pakettiin #Lääkikseen2019

Huhhuh miten nopeasti aika menee. Nyt on syksyn opiskelujakso ohi ja viikon loma lukemisesta vihdoin täällä. Mulla oli tänään myös viimeinen työpäivä ennen aattoa, eli kahden päivän joululomakin alkoi. 

Muistan vuosi sitten kun aloitin lukemiset elokuussa, että syksy vaan kesti ja kesti. En oo varmaan koko elämässäni oppinut yhtä paljon asioita kun viime syksynä. Siksi tuntuu hassulta, että tää syksy meni näin nopeasti ohi. Koska mitään suurempia oppimistavoitteita mulla ei ole ollut, niin välillä mietityttää, että olenko oppinut mitään. Viime vuonna sen näki niin konkreettisesti, kun lähti ihan nollatasosta.

Mä luin 15 tuntia viikossa aktiivista lukua koko syksyn. Pari viikkoa oli kun en tavoitteeseen päässyt, mutta ne kompensoin joku muu viikko ja luin vastaavasti enemmän. Pari viimeisintä viikkoa luin 25 tuntia suunnilleen, kun tuntui siltä, että jaksaa hyvin. Tosiaan Mafynetti* mittaa aktiivista lukuaikaa, joka on tosi arvokas ominaisuus. Viime syksynä saatoin lukea 8 tunnin päiviä, mutta en tiedä sitten kuinka monta tuntia siitä oli aktiivista. Nyt tiedän tasan tarkkaan kuinka paljon oon lukenut ja milloin voin lähteä kotiin. 

Vaikka mitään konkreettista suoranaista oppimista en ookkaan huomannut, niin oon silti pyrkinyt keskittymään mun heikkouksiin. Oon huomannut olevani parempi opiskelija ja oppija, sillä tajuan nykyään helpommin uusia asioita. Myöskään yhtäkään semmosta tehtävää tän syksyn aikana ei oo tullut vastaan, jota en olisi osannut edes aloittaa, vaan jokaisesta tehtävästä on ollut edes jonkunlainen käsitys miten sitä lähdetään avaamaan. Se on kuitenkin tosi tärkeetä pääsykokeessa, kun pisteitä kalastellaan myös niistä tehtävistä, joita ei loppuun asti saisikaan. Viime syksynä oli paljon tehtäviä, jotka oli mulle aivan utopiaa. Eli vaikka en mitään uutta olisi varsinaisesti oppinutkaan, niin ainakin varmuutta vaikeampiin tehtäviin on tullut.

Mafynetti on ollut mulle kyllä ihan korvaamaton opiskeluväline tänä syksynä. Oon ollut kokoajan täysin varma siitä mitä teen ja että luen oikein. Ei oo tarvinnut miettiä itse sen suurempia lukuaikatauluja niin tuntien kuin opiskeltavien aineiden tai aiheiden osalta. On ollut niin helpottavaa vaan jatkaa aina siitä mihin viimeksi jäi, eikä tarvitse miettiä, että onhan kaikki aiheet nyt käyty läpi. Mä oon edennyt jo tosi pitkälle Mafynetissä kemiassa ja fysiikassa, mutta aloitan nyt joulun jälkeen kunnolla biologian luvun kemian ja fysiikan lisäksi, joten varmasti etenemistahti hidastuu. 

*Mafy-Valmennuksen valmennuskurssi saatu yhteistyönä

En malta odottaa, että Mafyn harjoituskokeet alkaa tammikuun puolivälin tienoilla. Mä nautin siitä adrenaliinista mitä koetilanteessa lähtee virtaamaan, enkä malta odottaa, että pääsen näkemään onko kehitystä tullut viime kevään jälkeen. Mä en tiedä vielä sen enempää miten pisteytys ja niiden vertailu muihin Mafylaisiin toimii, mutta tuun varmasti kertomaan teille aiheesta lisää ensi vuoden puolella. 

Yksi asia, mikä Mafynetissä on ehdottomasti mainitsemisen arvoinen, on Nopeusvarmuutta -tehtäväosio, johon näinä vikoina viikkoina pääsin käsiksi. Nää tehtävät valmentaa harjoituskokeisiin, ja tietysti itse pääsykokeeseen ihan älyttömän hyvin. Tehtäväblokissa on 5 tehtävää, joita tehdään aina 30 minuuttia niin, että pyrkii saamaan mahdollisimman paljon niistä ''pisteitä''. Periaatteessa pistokokeita kaikista aihealueista sekaisin, jossa tulee vielä lisäksi painetta kiireestä. Viime vuonna mulla ei todellakaan ollut tarpeeksi nopeutta laskea tehtäviä, joten nyt oon yrittänyt panostaa eritysen paljon nopeaan, mutta huolelliseen laskutapaan.

Tiivistettynä mun opiskelut tältä syksyltä meni tosi jouhevasti ja stressittömästi, mutta ehkä vähän liian nopeasti. Toivon tosiaan, että kevät ei mene yhtä nopeassa hujauksessa ohi, vaan kerkeän lukea vielä rauhassa niitä aiheita, jotka on edelleen vaikeampia. Nyt kuitenkin rentoudun viikon verran, jonka jälkeen vajaa viiden kuukauden rutistus alkaa kohti pääsykoetta.

Ihanaa ja rentouttavaa joulua jokaiselle!♥

12 X MIKSI RAKASTAN JOULUA

Tottakai täytyy aloittaa jouluruuasta. Sitä kun saa vaan sen kerran vuodessa (ja rippeitä pari päivää yli), niin näin joulukuun alkaessa alkaa jo odottamaan kaikkia joulupöydän herkkuja. Myös kinkun paistaminen on ihana projekti, jota koko perhe jännittää, että onnistuuko se tänäkin vuonna haha!

Lahjojen antaminen, ja nimenomaan antaminen. Tottakai nautin itsekin lahjojen avaamisesta, mutta oon tänä vuonna ollut tosi huono toivomaan yhtään mitään lahjaksi, koska en koe tarvitsevani mitään. Ennemmin nautin lahjojen ostamisesta ja niiden antamisesta. Mä oon ollut ajoissa liikkeellä ja oon saanut kaikki tän vuoden lahjat jo ostettua, joten viimehetken stressiä ei tule onneksi. Mulla alkaa ottamaan oikein mahanpohjasta kun mietin niitä lahjoja jotka pääsen antamaan, enkä malttais oottaa millään!

Joulusaunassa käynti. Meidän jouluperinteeseen kuuluu joulusauna aamupäivällä, jonka jälkeen me aletaan laittautumaan päivää varten katsoen samalla Lumiukko -leffaa.

Joulumarkkinat. Me ollaan käyty muutamat viime vuodet täällä Jyväskylässä joulumarkkinoilla, niin myös tänäkin vuonna. Taas lähti pari juttua mukaan joululahjoiksi♥

Joululaulujen kuuntelu. Me ollaan töissä kuunneltu joululauluja jo lokakuusta lähtien (jos se musta on ollut kiinni), enkä oo kyllästynyt edes! Kun eletään vuoden pimeintä aikaa niin on ihanaa, että musiikki on iloista ja tulee hyvä mieli!

Jouluvalot, kynttilät, joulukuusi, joulukoristeet ja kaikki muu mikä luo tunnelmaa kotiin. Mun ei aluks ollut tarkoitus ostaa kotiin muuta kun pari kynttilää, mutta ostinkin sitten ihanan pienen joulukuusen ja parit valotähdet ikkunoihin kynttilöiden lisäksi. Nyt poltan näitä kaikkia aina kotona ollessa ja nautin ihanan jouluisesta tunnelmasta.

Jouluherkkujen leipominen. Piparit, niiden koristelu ja torttujen leipominen on jopa ihanampaa kun niiden syöminen. Myös itse tehtyjen, syötävien lahjojen tekeminen on yks lempijutuista. Viime vuonna tehtiin granolaa, tälle vuodelle on uusi idea josta varmasti myöhemmin blogissa!

Joululeffat. Mä oon ollut kohta viikon kipeenä, joten joululeffoja on tullut katsottua ihanan paljon! Mun lemppareita ehdottomasti on Mitä tapahtui Joulupukille -leffat, jotka löytyy mm. Viaplaysta. Melkein aina alkaa harmittaa joulun jälkeen, että taas vuoteen ei niitä leffoja voi katsella. On myös ihan parasta, kun 23 päivä ja aattona tulee joululeffoja toisensa perään♥

Joulukorttien askartelu. Jo useamman vuoden on ollut perinteenä askarrella joulukortit itse, niin myös tänä vuonna. Parasta laittaa joululaulut soimaan ja askarrella porukalla!

Joulukalenterit, niin konkreettiset suklaakalenterit kun myös blogijoulukalenterit. Tulee niin ihana joulufiilis kaikkia jouluisia postauksia lueskellessa.

Läheisten kanssa yhdessä olo. En tiiä mitään parempaa kun olla perheen ja sukulaisten kanssa joulu. Mä nautin rakkaiden ihmisten seurasta täysin siemauksin tänäkin vuonna.♥

Lisääntyneet lahjakeräykset, korttikeräykset, hyväntekeväisyyslahjat jne. Vaikka mä en tänä vuonna sitten saanutkaan itseäni liikkeelle ostamaan lahjaa jollekkin lapselle, niin mielessä se kävi useastikin. Tavoitteena on, että ensi vuonna otan asiasta tosissani selvää ja osallistun johonkin keräykseen. Onhan se hieno idea ja joulu on niin ihanaa aikaa, että kun vaan mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan siitä niin kuin mä oon lapsena (ja tietysti edelleen) nauttinut.

Ihanaa joulun odotusta ja viikonloppua kaikille♥

Asiaa opiskeluvalmentajasta

Mun luku-urakka on ollut nyt käynnissä muutaman kuukauden. Luen siis lääkiksen pääsykokeisiin ja luen toista vuotta tosissani. Tänä vuonna lukemiset eroaa tosi paljonkin viime vuodesta, ja yks syy tähän on mun valmennuskurssi.

Sain siis blogiyhteistyönä Mafyn etäkurssin johon kuuluu opiskeluvalmentaja, joka soittaa mulle kahden viikon välein. Oletin ennen ensimmäistä puhelua, että opiskeluvalmentaja on varmaan ''ihan hyödyllinen'', mutta mun mielipide on muuttunut ihan täysin. Mä ajattelin tulla kertomaan teille, että mitä me sitten oikeastaan jutellaan ja mitä hyötyä mun opiskeluvalmentajasta on.

Mun opiskeluvalmentaja eli opo soittaa siis kahden viikon välein sovittuna aikana. Puheluissa jutellaan miten on opiskelut taas kahdelta viikolta sujunut, miten muussa elämässä menee, onko ollut rankkaa, helppoa vai siltä väliltä ja muuten jutellaan fiiliksistä. Puhelun aikana päätetään mm. pidetäänkö lukutunnit edelleen samana kuin aiemmin vai nostetaanko/lasketaanko niitä. Opo näkee myös mun tehdyt tehtävät ja on kärryillä kehityksestä, joten tuntimäärien säätely on helpompaa.

Mulle suurin apu opiskeluvalmentajasta on ehdottomasti ollut se, että opo kertoo lukutunnit mitä noudatan. Tottakai itse saan niihin vaikuttaa, mutta on hyvä saada toinenkin mielipide mm. siihen, missä suhteessa eri aineita luetaan. Esim. mä itse en ole vielä aloittanut biologiaa, vaan ollaan päätetty, että se aloitetaan vasta myöhemmin. En tiedä, olisinko itse uskaltanut tehdä näin rohkeeta päätöstä yksin. Bilsassa on kuitenkin ihan hirveesti asiaa, mutta luotan meidän suunnitelmaan.

Opiskeluvalmentajat on siis lääketieteen opiskelijoita, jotka Mafy on kouluttanut opoiksi. Ihan asiasta tietämättömän kanssa ei siis todellakaan tarvitse keskustella, vaan jokainen opo varmasti tietää mitä hakuprosessissa käydään läpi, niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Hyödyllisten vinkkien lisäksi opo kannustaa ja tsemppaa, sekä myöhemmin keskustellaan myös koestrategioista. Mun opiskeluvalmentaja tulee näkemään myös mun harjoituskokeet, joiden perusteella saan vinkkejä tulevia harjoituskokeita, ja tietysti pääsykoetta ajatellen.

Edellisten lisäksi mun opo joka kerta jaksaa muistuttaa vapaa-ajan tärkeydestä ja siitä, ettei maailma kaadu, vaikka joku päivä ei lukutavoitteeseen pääsekään. Mulla meni viime vuonna lukutunnit ihan överiksi ja myös ne muutamat vapaa-ajan tunnit mielessä pyöri opiskellut asiat. Ei todellakaan ollut henkisen hyvinvoinnin kannalta paras lähtökohta pääsykokeeseen, joten onneksi tänä vuonna sama ei pääse tapahtumaan. Tai ainakin mun opo pitää mulla järjen päässä :)

Jokaisen puhelun jälkeen mulla on tosi itsevarma olo ja tiedän, etten todellakaan tee turhaan töitä ja kuluta takamustani kirjastolla. Mulla on tosi varma olo koko projektista ja oon innoissani ja motivoitunut. Opiskeluvalmentajan saa muuten ostettua ihan erikseenkin ilman valmennuskurssia, jos sellaisen itselleen haluaa. Suurinpaan osaan valmennuskursseja se kuuluu. Mä ihan ehdottomasti suosittelen, jos yhtään on epävarma olo mistään hakuprosessiin liittyvästä.

Nyt ihanaa lauantain jatkoa jokaiselle♥

MAAILMAN PARAS GRANOLA

Me tehtiin tätä granolaa jo viime vuonna joululahjoiksi ja tottakai itsellemme. Me tykästyttiin tähän ihan älyttömästi ja jokainen, jolle tätä lahjaksi annettiin, pyysi ohjetta itselleen kun granola oli syöty loppuun. Alunperin ohje löytyy täältä, mutta mä ajattelin tulla jakamaan tän teille myös mun blogissani. Pari juttua jätettiin pois, mutta muuten samalla ohjeella mentiin. 

Tarvitset: 

8 dl kaurahiutaleita

1 dl auringonkukansiemeniä

3-4 dl pähkinöitä

1 tl suolaa

1 tl jauhettua muskottipähkinää

1,5 tl kardemummaa

3-5 tl kanelia

1,5 dl hunajaa

5 rkl kookosöljyä

4-5 rkl maapähkinävoita

1. Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa.

2. Sulata kattilassa hunaja ja kookosöljy, sekä lisää joukkoon maapähkinävoi.

3. Lisää sulatettu massa kuivien aineiden sekaan.

4. Levitä seos pellille tasaiseksi kerrokseksi. Lämmitä uuni 175 asteeseen ja paista uunissa 20-30 minuuttia. Me sekoiteltiin n. 10 minuutin välein niin, että granolalle tuli tasainen ruskea väri.

5. MAISTA!

Kannattaa miettiä pariin kertaan, että kannattaako tätä tehdä silloin, kun pähkinäallergikko on samassa asunnossa. Uunista nousee sen verran voimakkaat (ja ihanat) tuoksut, että voin vaan kuvitella, että pähkinäallergikon oireet alkaa jo tästä hajusta.

En voi kun suositella. Tää on niin ihana ja käytännöllinen joululahjakin. Hyvää viikonloppua kaikille, muistakaa rentoutua!

OPISKELUMOTIVAATIO HAUSSA

Koska syksy alkaa kääntyä talveksi ja päivät on lyhimmillään, ei motivaatio koulun, työn tai minkään muunkaan asian suhteen ole välttämättä ihan parhaalla tolalla. Mä en itse kuulu niihin, jotka potee kaamosmasennusta, vaan mä itseasiassa jopa nautin pimeydestä ja siitä, että rutiinit on saatu kesän jälkeen taas luistamaan. Mä ajattelin silti tulla jakamaan mun vinkit opiskelumotivaation ylläpitämiseksi, koska niitä hetkiä tulee itse kullekin, kun viltin alla makaaminen kuulostaa about tuhat kertaa kivemmalta kun opiskelut ja lukeminen.

Ekana lääkishakijoille muutama vinkki:

-Katso Greyn Anatomiaa. Lääkärisarja Viaplayssa joka tuskin esittelyjä kaipaa. Meillä on töissä oma porukka joka katsoo Greyn Anatomiaa ja puhuu siitä kun ihmisistä jotka tuntee oikeessa elämässä. Se kertoo jo tv-sarjasta jotain.

-Lue muita lääkisblogeja tai studygrameja instagramissa. Tää voi olla ahdistavaa tai motivoivaa, kannattaa ihan itseään kuunnella ja miettiä, kannattaako lähteä katsomaan miten muilla lukemiset sujuu. Kaikki kuitenkin etenee ihan omaan tahtiin, eikä sinne sisään aina mene ne, jotka on ahkerimmin ja määrällisesti eniten lukeneet.

-Lue tiedelehtiä joissa on lääketieteellistä tietoa. Mä oon itse eksynyt tosi monesti kirjaston lehtilukusaliin lukemaan Tieteen kuvalehteä, ihan vaan mielenkiinnosta. Kun on oppinut paljon lisää lukiokirjoista, alkaa muu, ns. ylimääränen tieto kiinnostaa aiempaa enemmän.

-Mafy-Valmennukselta saa ostettua opiskeluvalmentajan, joka moniin kursseihin myös kuuluu. Myös mulla on oma opiskeluvalmentaja*, joka on auttanut ihan älyttömän paljon luku-urakassa. En todellakaan osannut kuvitella kuinka paljon levollisemmin mielin omasta lukemisesta on, kun joku muu sanoo kuinka paljon lukea ja mitä. Lisäksi, kukapa meistä ei kaipaisi pieniä kehuja ja tsemppejä?  Mä tuun lähiaikoina tekemään teille erillisen postauksen tästä aiheesta, että mitä me oikeestaan keskustellaan ja miksi mä arvostan omaa opiskeluvalmentajaa niin paljon.

*Mafyn valmennuskurssi, johon opiskeluvalmentaja sisältyy, on saatu blogiyhteistyönä.

Sitten muutamat vinkit ihan jokaiselle mihin tahansa motivaatiopulaan:

-Älä syyllistä itseäsi. Syyllistäminen tekemättömistä töistä ei auta tippaakaan. Tää on tietysti helpommin sanottu kun tehty, mutta kuten urheilussakin, levossa kehittyy. Tää ei tietysti päde kun tiettyyn pisteeseen asti, mutta syyllistäminen ei auta. Jos tuntuu siltä, että tänään opiskelusta ei tuu mitään, on paljon parempi laittaa kirjat hyllyyn ja olla loppupäivä ajattelematta asiaa. Se, että oot lukenut muutaman tunnin puolitehoilla niin, ettei päähän jäänyt mitään on paljon huonompi kuin se, että saat tuulettua yhden ylimääräisen päivän.

-Tee jotain ihan muuta. Elämässä on hyvä olla jotain muutakin aktiviteettia ja ajateltavaa kuin lukeminen. Mä voin omalla kokemuksella kertoa, että viime vuonna homma osittain kaatu nimenomaan siihen, ettei päässä pyörinyt paljoa muuta kuin bilsan nippelitiedot.

-Ajattele lukemista ja oppimista henkisena kasvuna ja kehittymisenä. Mä oon alkanut nähdä opiskelua jo nimenomaan asiana, jota haluan tehdä siksi, että tietäisin asioista enemmän. Varsinkin bilsaa on ihana lukea, kun oikeasti huomaa kehityksen ja oppii lisää. Opiskelusta tulee helposti pakkopullaa, mutta kun oppii nauttimaan uuden tiedon omaksumisesta, niin opiskelusta tulee mielekkäämpää. Ihan samalla tavalla kun urheiluun jää koukkuun sen takia, että huomaa kehittyvänsä, niin sama pätee opiskeluun.

Näillä vinkeillä loppuviikkoa kohti! Mukavaa tiistaita kaikille♥

Persoonallisuustestin tulokset

Tein netissä persoonallisuustestin 16Personalities monien muiden innoittamana, ja ajattelin tulla jakamaan mun tuloksen tänne. Vaikka blogia kirjoitankin ja oon suht avoin täällä julkisesti, niin silti monet ei ''tunne tunne'' mua.

Testin mukaan oon Puolustaja. Eniten heti pisti silmään tosi osuvat prosenttiosuudet:

61% Introvertti ja 39 % Ekstrovertti, pitää paikkaansa. Oon just ton verran enemmän introvertti enkä prossaakaan enemmän tai vähemmän.

69% realistinen ja 31% intuitiivinen. Tää osuu kanssa just eikä melkein. Harvoin teen mitään asioita täysin päähänpistosta tai hyppää päätöksiin miettimättä ja harkitsematta.

78% Suunnitteleva ja 22% etsivä. Tää on jopa naurettavan paikkaansa pitävä, koska mä siis suunnittelen päiväni, viikkoni, jopa vuoteni aika tarkkaan. Mun pää räjähtää, ellen oo täysin kartalla mitä huomenna tapahtuu ja mihin kellonaikaan. Mulla on jopa vaikea tulla toimeen ihmisten kanssa, joille suunnitelmallisuus ei oo niin tärkeää. En voi kuvitellakaan, että lähtisin esim. reppureissaamaan ulkomaille tietämättä missä nukun seuraavan yöni. Ajatuskin puistattaa.

Kerään tähän alle myös muutamia mielenkiintoisia lauseita, joihin haluan tarttua kiinni.

''Vaikka puolustajat ovat empaattisia, he voivat olla hurjapäisiäkin puolustaessaan perhettään tai ystäviään, ja vaikka he ovat hiljaisia ja pidättyväisiä, heillä on usein hyvät ihmissuhdetaidot ja vakaat sosiaaliset suhteet.''

Tästä erittäin samaa mieltä. Edenkin koen, että mulla on tosi hyvät ihmissuhdetaidot niissä tilanteissa, joissa täytyy olla. Samoissa tilanteissa oon kuitenkin hiljanen siihen asti, kunnes on pakko tsempata ja olla sosiaalinen. Myös lause ''Puolustajat ovat luontaisesti sosiaalisia, mikä on epätyypillinen luonteenpiirre introverteille persoonille.'' tukee mun näkemystä itsestäni sosiaalisissa tilanteissa.

''Puolustajat yhdistävät perinteistä parhaat puolet ja halun tehdä hyvää, ja siksi heitä kohtaa usein lääketieteen ammatinharjoittajissa, akateemikoissa ja hyväntekeväisyystyössä.''

Ai että onpa ihana kuulla, että tän testin ja mun persoonallisuuden perusteella sopisin just siihen ammattiin, johon pyrin. En oo koskaan epäillyt ettenkö lääkäriksi sopisi tai olisi siinä hyvä, mutta tottakai välillä miettii, että onko oikeanlainen ihminen niin rankkaan työhön. Ainakin tämä testi puhui mun puolesta.

''Puolustajapersoonat, erityisesti kiihkeät sellaiset, ovat usein pikkutarkkoja, jopa perfektionisteja, ja vaikka he jahkailevat, heidän voi aina luottaa saavan työnsä valmiiksi ajallaan. Puolustajat ottavat vastuunsa henkilökohtaisesti, ylittävät jatkuvasti omia rajojaan ja pyrkivät tekemään kaikkensa ylittääkseen odotukset ja miellyttääkseen muita, sekä kotona että työpaikalla.''

Mä en oo ihan varma onko miellyttämisen halu hyvä vai huono asia, mutta tunnistan itseni. En oo koskaan myöskään jättänyt tekemättä jotain asiaa jos oon sen luvannut hoitaa, ellei nyt oo tullut terveys tai joku vastaava edelle. Mulle ihan äärettömän inhottava tunne on se, että joutuisin pettämään jonkun luottamuksen ihan vaan vaikka sillä, etten pysty vaihtamaan työvuoroja. Mulla on myös aina ollut joku asia johon haluan satsata kaiken ja menestyä siinä, joten omien rajojen etsiminen on tuttua monella eri elämän osa-alueella.

Tää testi sai mut oikeesti oivaltamaan asioita itsestäni. Oon joskus pitänyt itseäni pessimistisenä, mutta tästä lähtien ajattelen olevani realistinen. Tajusin myös mun aikatauluhulluuden olevan vaan suunnittelevan luonteenpiirre, eli nou hätä, samaa linjaa saa jatkaa. Suunnitelmallisuutta oon jopa pitänyt tosi negatiivisena luonteenpiirteenä.; onkohan mussa joku vikana, että en koe suurta nautintoa matkustelusta varsinkaan uusiin paikkoihin tai siitä, etten tiedä mitä teen huomenna. Tästä lähtien oon vaan ylpee siitä, että osaan aikatauluttaa elämääni ja pitää siitä kiinni. Tottakai välillä täytyy ottaa rennommin ja muistaa pitää päiviä, jolloin ei oikeasti aikatauluta mitään, mutta sopivan harvoin ;)

KOKEMUKSET MAFYNETISTÄ

Mä oon lukenut nyt kaksi kuukautta Mafynetin avulla, ja ajattelin tulla kertomaan teille mielipiteitä ja ajatuksia siitä. Jos joku ei vielä siis tiennyt, niin haen lääketieteelliseen keväällä, nyt kolmatta kertaa mutta toista kertaa tosissani. 

Mafynetti on siis tabletissa tai tietokoneella oleva sovellus johon kirjaudutaan sisään omalla käyttäjällä, jonka jälkeen voit valita kurssin, jota haluat opiskella. Mä luen lääkiskursseja, mutta esimerkiksi YO-kirjoituksiin valmentavat abikurssit kuuluu itseopiskelumateriaaliin myös, eli tehtävät ei pääse loppumaan. Kurssi on valmiiksi järjestetty selkeään järjestykseen, eli itse ei tarvitse huolehtia mitä opiskella ja milloin.

Mulle Mafynetti on ollut järjettömän iso apu. Kontrasti viime vuoden opiskeluihin on ihan valtava, koska viime vuonna mä en ollut todellakaan varma omasta tekemisestä. Laskenko ja luenko tarpeeksi, keskitynkö oikeisiin asioihin, teenkö muistiinpanoja vai en, osallistunko harjoituskokeisiin tai valmennuskurssille ja mitä asioita lukea keväällä kertauksena. Siis en pysty sanoin kuvailemaan miten paljon stressittömämpi mun olotila lukemisen suhteen on ollut. Vaikka muuten on ollut kiire, niin kuitenkin lukemiset on ollut asia, joka ei itsessään stressaa. Oon voinut luottaa siihen, että kunhan luen sovitut tunnit ja etenen Mafynetin mukaan, niin se riittää. Ei tarvitse päästä tiettyä sivumäärää eteenpäin tai laskea tietyn kappaleen laskut ennen kun voi olla tyytyväinen päivän panokseen. Nyt joka kerta kun lähden kirjastolta, voin olla varma, että oon edennyt oikeaan suuntaan.

Mulla oli viime vuonna tosi monesti lukupäivän jälkeen hirveen epävarma olo. Yritin vielä illalla miettiä että mitä virheitä mä tein laskuissa ja että "pakko muistaa tehdä nää tehtävät vielä uudestaan". Nyt Mafynetti kertaa multa ne tehtävät automaattisesti, joita en oo merkannut osatuksi. On tosi helpottavaa tietää, että vaikka en tehtävää osannutkaan, niin saan yrittää sitä muutaman päivän päästä uudestaan eikä mun itse tarvitse huolehtia, että muistanko palata siihen. Taas yksi stressitekijä vähemmän.

Kuten jo aiemmin mainitsin, Mafynetissä on asiat järjestetty selkeyden perusteella, eikä kursseittain. Tää tuntu musta aluks vähän hassulta, mutta nyt kun siihen on tottunut, en todellakaan osaisi mennä vaan kurssi kerrallaan. Oon hoksannut monien aiheiden yhteyksiä ihan vaan opiskelemalla ne peräkkäin Mafynetissä, vaikka aiheet onkin eri lukiokurssien sisällössä. Koko Mafynetin sisällöstä vaan huomaa, että siihen on laitettu paljon vaivaa jotta se palvelee nimenomaan opiskelijaa. Mä oon itse ottanut lukiokirjoja mukaan vaan kerratessa, bilsassa tuun käyttämään myös lukiokirjoja jotta ymmärrys on tarpeeksi laaja. Fysiikassa ja kemiassa laskurutiini on tärkeämpi ja sillä pääsee hyvin perille myös teoriasta.

Mä oon lukenut nyt siis pelkästään fysiikkaa ja kemiaa, fysiikkaa suhteessa enemmän. Mulla on oma opiskeluvalmentaja joka kuuluu etäkurssiin, ja hänen kanssa ollaan yhdessä mietitty sopivat tuntimäärät kemialle ja fysiikalle. Mafynetti laskee nimenomaan aktiivista opiskelua, eli jos sanon lukeneeni viisi tuntia päivässä, niin se tarkoittaa viittä tuntia tehtävien tekoa tai teorian lukemista. Vessa- tai ruokatauot ei siis kuulu tuohon, vaan siksi ajaksi lopetetaan työajan laskenta. Tehtävien teon perusteella Mafynetti myös piirtää kehityskäyrää, jonka avulla voi seurata omaa kehitystä kohti kevättä. 

Noh, onko Mafynetissa sitten jotain huonoa mun mielestä? Mä yllätyin, kuinka haastavia tehtävät on. Tai just sopivan haastavia mulle. Koen kuitenkin, että jos olisin viime vuonna alkanut lukemaan Mafynetin avaulla alusta alkaen, olisin tarvinnut todella paljon lukiokirjojen apua. Mä koen, että mulla on niin hyvä pohja, että mulle riittää Mafynetin teoriaosuudet. Niissä kyllä kerrotaan asia laajasti mutta ytimekkäästi, mutta tottakai lukiokirjoissa vielä sitäkin laajemmin. Eli jos on aloittamassa ihan nollapohjalta, niin mä suosittelen kyllä Mafya, mutta pelkällä Mafynetillä taival voi olla vähän turhan kuoppanen. On Mafynetissä helppoja, lukiokirjojen tasosia tehtäviä, mutta niitä on ihan pari per aihealue. Jos tarvitsee vakaata pohjaa ja teorian läpikäymistä useiden tehtävien avulla uudestaan ja uudestaan (kuten mä viime vuonna), niin lukiokirjat on hyvä ottaa ohelle. Mafy Valmennus tarjoaa tietysti myös läsnäolokursseja, jotka on varmasti todella hyödyllisiä varsinkin sellaiselle, joka tarvitsee enemmän apua ja jos kysymyksiä herää paljon. 

All in all, mulla lukemiset sujuu tällä hetkellä paremmin kun hyvin, ja toivon, että se jatkoo näin pitkään. Syksy on mennyt todella nopeesti, paljon nopeammin mitä vaikka viime syksy. Tänä syksynä mä oon pyrkinyt pitämään enemmän vapaa aikaa ja tekemään myös muuta kun lukemista. Ehkä se on yks syy siihen, että tää syksy on mennyt niin nopeasti ja huomaamatta. Mä odotan innolla vuoden vaihdetta, että pääsen lukemaan täysipäiväisesti ja että Mafyn harjoituskokeet alkaa. Selkeästi mun lukumäärät ja muutenkin balanssi muun elämän kanssa on ollut sopivaa, koska oon niin motivoitunut ja innoissani tästä koko prosessista. Tää on asia, joka antaa mulle tosi paljon intoa ja puhtia elämään, eikä nujerra maahan. 

Tosi hyvää ja motivoitunutta loppuviikkoa kaikille!♥

Mafy-Valmennuksen etäkurssi saatu yhteistyönä.

LOPPUVUODEN BUCKET LIST

Lue kirja, ja nimenomaan joku muu kun oppikirja.

Osta uusi kännykkä. 

Käy kuuntelemassa kauneimpia joululauluja.

Hanki joululahjat ajoissa ja pidä paketointi-ilta samalla kuunnellen joululauluja.

Varaa hammaslääkärille aika. Ei oo tullut käytyä hammaslääkärissä enää sen jälkeen kun viimeinen kutsu tuli, joten hyvähän se olisi käydä tsekkaamassa onko kaikki kunnossa.

Tee ulkoilusta rutiini.

Teetä kuvia kesältä.

Polta ahkerasti kynttilöitä.

Pidä päivä, jolloin et tee mitään muuta kuin löhöät. Näitä päiviä mulla ei ookaan montaa ollut, mutta haluan, että ainakin yksi sellainen mahtuu loppuvuodelle. Viimeistään joulun aikaan sitten.

Käy kavereiden kanssa kaakaolla.

Pidä viikon loma lukemisesta äläkä stressaa pääsykokeesta yhtään.

Leivo pipareita ja torttuja. Tää on jo kerran toteutunut, mutta haluan leipoa vielä ainakin kerran uudestaan.

Keitä riisipuuroa.

Juo paljon glögiä. Harmittaa miten äkkiä joulu aina loppujen lopuksi menee ohi ja glögin juonti jää ihan pariin hassuun kertaan. Tänä vuonna yritän muistaa juoda useamman kerran viikossa!

Hanki salikortti.

Käy kampaajalla.

Käy ainakin yksillä joulumarkkinoilla.

Siivoa vaatekaappi ja ota kirppispöytä.

Osta uusia neuleita.

Pidä perinteiset joulukorttitalkoot Sannin ja äidin kanssa.

Käy hieronnassa.

Nauti jokaisesta päivästä, vaikka etukäteen kuulostaisi tylsältä päivältä. Ikinä ei tiedä mitä tapahtuu, ja ainakaan en koskaan elä enää vuotta 2018!

STRESSAANKO MÄ?

Mä en oo koskaan ollut kovin stressaavaa tyyppiä. Mä jännitin tosi paljon urheilukisoja aikanaan enkä saanut syötyä aamuisin aamupalaa. Myöskään pääsykoeaamuna mikään jugurttia kiinteämpi ei mennyt alas. Silti stressaamaan en oo koskaan oppinut. Vai mikä itseasiassa lasketaan stressiksi?

Mä tottakai aloin lukion jälkeen miettimään, että mitähän sitä elämällä tekis. Haaveena oli lääkis, urheilu-ura sekä välivuodella tehdyt työt. Aloin tekemään lukion ja urheilun ohessa töitä, koska mä halusin kokemusta työelämästä ja tottakai rahaa, vaikka porukat sponssasikin kaiken mitä tarvitsin. Muistan sen, kun lähdin mun viimeiseltä maajoukkueleiriltä hirveellä kiireellä, jotta ehdin töihin. Ajaessa Pajulahdesta Jyväskylään mun sydän muljui ja olin ihan sairaan hengästynyt, vaikka istuin rauhassa paikallani. Tottakai terveystiedon ja biologian tunnilla olleena tiesin, että kroppa käy ylikierroksilla. Kovan kolmen päivän treenirupeaman jälkeen ois tietty ollut ihan järkevä mennä kotiin lepäämään, mutta mä halusin sunnuntaina töihin, olihan tuplapalkkapäivä. 

Huomasin tottakai, että kroppa kaipaa lepoa ja himmasin sen verran, että jaksoin. Mulla oli lukiossa tapana himmata koulujuttuja sen verran, että stressitasot laskee. Olin siinä tosi taitava, enkä stressannut juurikaan. Toki se näkyi arvosanoissa, koska en stressannut koulujuttuja enkä lukenut kokeisiin. Mutta mä koin, että se oli välttämätöntä, jotta pää pysyi kasassa. 

Kun aloin vuosi sitten kesällä lukemaan pääsykokeisiin, oli pakko tehdä päätös. En millään pystyisi handlaamaan kolmea isoa palikkaa, lukemista, huippu-urheilua ja kokoaikaisen töitä ja samalla olla henkisesti terve. Urheilu siis jäi. Noh, mitä mulle ja stressille kuuluu nyt, vuosi myöhemmin näiden kahden palikan pyörittämisen jälkeen?

Mä ajattelen edelleen, että urheilun pois jättäminen oli oikea ratkaisu. Töitä en olis suostunut jättämään, koska viihdyn töissä ja sieltä saa rahaa, jolla mä maksan vuokrani. Toki mun porukat olis edelleen maksanut mun elämän, mutta sitten ei olis ollut mahdollista muuttaa omilleen. Lukemisen pois jättäminen ei tietenkään ollut vaihtoehto, koska mikään muu ala ei kiinnostanut. Mä oon tosi onnekas, että mun työpaikalla ymmärretään mun lukemiset ja kuinka paljon se vie aikaa, kuinka paljon se stressaa ja kuinka mä priorisoin sen keväällä ykköseksi. Tulevanakin keväänä mun on mahdollista jättää työt ihan yhteen-kahteen vuoroon viikossa, mikä on ihan mahtavaa. 

Sitten siihen stressiin. Suoraan sanottuna, mä en edes tiedä stressaanko vai en. Oon ehkä semmosessa siirtymävaiheessa, että tuun joskus myöhemmin huomaamaan, että joko stressasin tai en. Mulla on ollut nyt terveyden kanssa pieniä ongelmia, jotka olis periaatteessa yhdistettävissä stressiin. Mulla on ollut vatsaongelmia sekä nukkumisvaikeuksia sen seurauksena. Oon ollut tosi väsynyt, mun yleiskunto on heikentynyt ja välillä sydän hakkaa ja muljuu kummallisesti. En kuitenkaan koe potevani stressiä, koska en ole fyysisesti yhtä kuormittunut mitä vaikka edellämainitsemani maajoukkueleirin jälkeen.

Tuntuisi turhalta himmata, koska kuitenkin tykkään lukea ja käydä töissä. Tottakai kuormittaa, että en ole montaa tuntia kotona viikossa jos nukkumista ei laske, mutta huomaan olevani puhki vasta sitten, kun tulen illalla töiden ja lukemisten jälkeen kotiin. Oon oppinut heräämään aikaisin puoliväkisin, eikä mua edes tee mieli jäädä nukkumaan, koska tekemistä on sen verran paljon. Oon myös onnellinen ja nautin elämästä tosi paljon tällä hetkellä. Onko siis edes mahdollista, että terveysongelmat liittyisivät stressiin, jos en kuitenkaan ole sängyn pohjalla elämän halun menettäneenä? 

Tässä elämäntilanteessa en siis ole ihan varma podenko stressiä vai en. Siksi oonkin alkanut miettimään koko stressiä ja henkistä hyvinvointia tosi paljon. Pidän huolen, että näen perhettä tasaisin väliajoin, näen kavereita ja katson rauhassa Netflixiä kun siltä tuntuu. Odotan innolla sitä, että keväällä saan keskittyä täysillä vain lukemiseen, ja kaikki muu aika jää kehon ja mielen huoltoon. Vaikka tällä hetkellä painan eteenpäin kovalla tahdilla, on hyvä pysähtyä viimeistään vuoden vaihteessa vaikkei siltä tuntuisikaan. Ehkä mä sillon viimeistään tiedän, oliko tää syksy stressaava vai ei. 

Mukavaa ja erityisesti stressitöntä syksyä jokaiselle♥

SYKSYN SUOSIKIT X 10

Meidän keittiö. Viime Ikean reissun tarkotuksena oli löytää keittiöön hylly, joka tois vähän lisää säilytystilaa. Mun mielessä oli ihan perus Billy -kirjahylly, mutta ai että mä oon ilonen että löydettiin tää Vilto. Sopii niin hyvin meidän kodin tyyliin. Muutamia pikkujuttuja Ikeasta tarttu myös mukaan piristämään meidän keittiötä, mm. uudet pöytätabletit, lasipurnukoita hyllyyn ja ihanat valot jotka ripustin hyllyn reunoille. Yhden Ikeareissun ansiosta keittiöstä tuli ihan mun lempparipaikka meidän kodista.

Syksyn mittaan musta on tullut kunnon suklaahiiri. Aikasemmin oon ollut aika nirso suklaiden suhteen, mutta nyt syksyn kuluessa oon löytänyt monta suklaata joihin oon jäänyt ihan koukkuun. Fazerin turkinpippurisuklaa on erittäin paljon mun mieleen, kuten myös Maraboun Co-Co kookossuklaa. Vaikken pelkiltään turkinpippurista tai edenkään kookoksesta tykkääkkään, on nää suklaat ihan sairaan hyviä. Tottakai tällä viikolla myös piparisuklaata on kulunut kun ne saapui Prismaan!

Mä oon koko syksyn kuunnellut podcasteja ja oon tykännyt ihan sairaasti pyöräillä töihin tai kirjastolle niitä kuunnellessa. Oon kuunnellut Radion Aallon Dynastiaa sekä Applen omasta Podcast -appista löytyvää Nonsense By Alexa & Linda -podia. Jotenkin aika kuluu ihan siivillä ja se on mulle semmosta omaa aikaa mistä nautin. En oo ennen ajatellut pitäväni podeista, mutta kesän jälkeen kyllästyin jollain tapaa musiikkiin ja löysin koko podcast-maailman mikä onkin tosi laaja. Mä oon yrittänyt kavereillekin hehkuttaa podeja, mutta monet ei vielä oo löytänyt niiden syövereihin.

Nyt kun on muutaman kuukauden asunut omillaan, on tietysti pitänyt alkaa kehittelemään ihan itse omat ruokansa. Tortilloista on tullut meidän vakkariruoka sen helppouden ja tottakai myös hyvän maun takia. Ollaan syksyn aikana syöty tortilloja monet kerrat, kun muita ruokia on kehitelty todella vähän. Tortillat on tän hetken hitti meidän ruokapöydässä, mutta katsotaan mitä keksitään kun niihin kyllästyy.

Syksy on jo todella pitkällä ja tää alkusyksy onkin mennyt älyttömän nopeesti. Mun syksyyn on kuulunut pääosin töitä ja lukemista eikä paljoa muuta. Koska mä nautin molemmista, niin oon pysynyt järjissäni vaikka luenkin työtunteihin nähden aika paljon. Onneks mä nautin opiskelusta, koska en mä muuten jaksaisi viettää lähes kaikkea vapaa-aikaani kirjastolla. Mä tosiaan käytän lukemiseen Mafy Valmennuksen Mafynettiä*, joka kertoo koko ajan missä mennään aikataulun suhteen. Motivoi kummasti, kun näkee konkreettisesti tehtävien sujuvan ja kehityskäyrän nousevan. Uskon, että vaikka tää syksy onkin ollut tosi kiireinen, niin selkeä aikataulutus lukemisen suhteen opiskeluvalmentajan kanssa on pitänyt mun pään kasassa ja oon saanut rauhassa, hyvillä mielin edetä tätä prosessia ja nauttiakin siitä. Mä tuun lähiaikoina vielä tekemään erillisen postauksen Mafynetistä ja mun omista kokemuksista.

*Mafy Valmennuksen valmennuskurssi saatu blogiyhteistyönä.

Mun hiukset ei oo luonnostaan mitkään maailman kiiltävimmät ja sileimmät, vaan päin vastoin. Oon kokeillut vaikka mitä vippaskonsteja, joilla saisin eloa mun hiuksiin. Tiedän, että on myös perimästä pitkälti kiinni millanen hiuslaatu on, mutta näillä parilla hiustuotteella oon saanut huomattavan eron aikaan! Dermosilin Moisturizing Mist on ollut käytössä jo jonkun aikaa. Eron oon lähinnä huomannut hiusten kosteudessa seuraavana päivänä, kun suihkun jälkeen illalla tätä sumautan. Jokainen hius ei harota eri suuntaan, vaan ne on hallittavissa. Vaikka hiusten ulkonäössä ei sinällään suurta eroa olekaan, tuntuu hiukset paljon paremmilta juurikin seuraavana päivänä. Toinen hiustenhoitotuote on XZ:n Öljyhoito, jota oon pari kertaa käyttänyt. Jo nää pari kertaa on saanut mut ihmettelemään, että miks en oo aikasemmin kokeillut tätä. Ero on ihan järkyttävän suuri ja nimenomaan ainakin hiusten ulkonäössä. Nää kaks tuotetta kyllä tukee toisiaan tosi hyvin.

Koko syksyn yks isoimmista lemppareista on kypärä. Oon ala-asteen jälkeen pyöräillyt aina ilman kypärää, vaikka ennen ajokortin saamista pyöräilin alkukeväästä niin pitkälle syksyyn kun maa oli jäässä, kuten taas tänäkin kesänä kun muutettiin omilleen eikä auto ollutkaan käytössä koko aikaa. Musta alko tuntumaan jopa nololta pyöräillä ilman kypärää. Että oon niin tyhmä etten tajua miten paljon kypärä voi pelastaa tilanteessa, johon itse ei välttämättä edes pysty vaikuttamaan. Nyt oon tehnyt oman osuuteni siitä, että pystyisin selviämään jos jotain tapahtuisikin.

Oon ollut viimeisen vuoden ahkera Greyn Anatomian katsoja, mutta tänä syksynä oon jäänyt koukkuun The Good Wife -sarjaan. Ihan eri maailmaa kun sairaala Greyn Anatomiassa, mutta ehkä just se sai mut koukkuun. Pari ensimmäistä jaksoa meni vaan päästessä kärryille että mitä kaikki oikeussalin termit tarkottaa, mutta pian pysyin jo tosi hyvin juonessa mukana. Suosittelen ehdottomasti katsomaan, ja nimenomaan pari kolme jaksoa ennen tuomiota, haha. 

Aivan ihanaa viikonloppua ja syyslomaa kaikille niille joilla se alkoi. Muistakaa rentoutua ja nauttia! 

TÄNÄÄN 21V: TOIVEITA TULEVAISUUDELLE

Mä tosiaan tänään täytän 21 vuotta, joten ajattelin koota mun toiveita, tavotteita ja haaveita tuleville vuosille!

-Terveenä pysyminen. Niin itseni kun läheistenkin terveys on varmaan se tärkein asia mitä toivon tulevaisuudelta.

-Oma koti, tällä hetkellä mä haluaisin omakotitalon joka me oltais itse suunniteltu ja rakennutettu (itse rakentaminen on vielä vähän utopinen ajatus).

-Oppisin tekemään ruokaa ja osaisin nauttia siitä. Tää nyt on vähän tämmönen toive, joka todennäköisesti toteutuu viimeistään pakon alla. Mutta haluaisin, että mä jaksaisin tulevaisuudessa tehdä paljon erilaisia ruokia, kokeilla uutta ja nimenomaan innostua ruuanlaitosta. Tällä hetkellä mä oon tosi laiska kokki.

-Että osaisin elää hetkessä miettimättä koko ajan tulevia, parempia aikoja. Loppujen lopuksihan meillä on vaan tää hetki ja tulevat tulee joka tapauksessa.

-Haluaisin päästä Norjaan road tripille. 

-Lasten saanti ja heidän kasvattaminen. Tällä hetkellä kaksi lasta tuntuis ihanteelliselta, mielenkiintoista nähdä miten käy.

-Onnellinen parisuhde- ja perhe-elämä. Tääkin on yks niistä asioista, joita toivon erityisen paljon. Mä oon saanut kasvaa käytännössä perheidyllissä ja sitä mä toivon munkin lapsilleni. Ja kukapa ei toivois onnellista ja hyvinvoivaa parisuhdetta?

-Mahdollisuus matkustella ja nähdä maailmaa. Viimeistään eläkkeellä mä haluan reissata ja tottakai perheen kanssa jo aiemmin.

-Opiskelemaan pääsy ja nimenomaan alalle joka mua oikeesti kiinnostaa. Oli se sitten lääkis tai joku muu, niin tärkeintä on, että se aidosti kiinostaa mua.

-Oman paikan löytäminen työelämästä. Toivon, että mulla on joskus yhtä hyvä työilmapiiri mun työssä mitä tällä hetkellä. Työkavereistakin voi tulla tosi läheisiä ystäviä ja vaikee edes miettiä, että joudun joskus lähtemään meidän työporukasta.

-Jonkun uuden harrastuksen löytäminen. Oli se sitten lukeminen, kutominen, kuntosalilla käynti tai lenkkeily niin haluaisin, että viimeistään opiskeluiden alkaessa mä löytäisin itselleni harrastuksen, joka on mulle henkireikä elämässä.

-Toivoisin, että mulla ei koskaan olisi suurempia rahahuolia. Mua stressaa aika paljon raha, vaikka tilanne oliskin hallinnassa. En haluais koskaan joutua siihen tilanteeseen, ettei se olekaan.

-Mökin omistaminen. Mä oon itse viettänyt lapsuuteni kesät mökillä, enkä unohda niitä kesiä ikinä. Ei ollut mitään parempaa. Ja onhan mökki edelleen se paikka, johon on aina ihana mennä.

-Mä haluaisin päästä katsomaan kesäolympialaisia joskus.

-Ihanat häät.

-Haluaisin joskus perustaa oman yrityksen. Ei mitään hajua mikä olisi ala, mutta jos joskus mahdollisuus avautuu sillä alalla mille lähden, niin ehdottomasti.

-Juokse marathon.

Näitä haaveita kohti siis tästä päivästä eteenpäin, niin mielenkiintoista nähdä mihin elämä vie! Nyt ihanaa loppuviikkoa jokaiselle!

MUN OPISKELUTARVIKKEET

Moikka! Seuraavaksi olis uuden opiskeluaiheisen postauksen vuoro. Erittäin ajankohtainen, koska mun elämä pyöriikin taas nimenomaan lukemisen ympärillä. Vaikka opiskelu ei ookkaan välineurheilua, on mun mielestä pääsykokeisiin lukeminen sen verran iso juttu, että ainakin itse haluan tarvikkeidenkin olevan ajan tasalla. Mä ajattelin siis kertoa teille, mitä tarvikkeita ja välineitä mä opiskeluissani käytän. Toivottavasti jotkut saa tästä ideoita ja inspistä omiin opiskeluihin, oli sitten lukemassa pääsykokeisiin kuten mä, korkeakoulussa, lukiossa tai vaikka yläasteella. 

Lääkiksen pääsykoe koostuu ainakin tällä hetkellä lukion bilsan, kemian ja fysiikan oppimäärästä. Mä oon hommannut itselleni kemiasta Mooli -sarjan kirjat sekä Abi Kemia -kirjat. Fysiikassa mulla on kaksi eri sarjaaa, Fysiikka ja Physica sekä YO-fysiikka kertauskirjat. Bilsassa meen myös kahdella eri sarjalla, Lukion Biologialla sekä Bios -sarjalla. Mä saan näiden kirjojen lisäksi siskolta kaikki uuden opsin kirjat, sikäli mikäli niitä tarvitaan. Viime vuonna tuli lukiokirjat kaluttua sen verran hyvin, että tänä vuonna ne ei oo mun ykkösprioriteetti. Silti selailen tiettyjä asioita kirjoista, mutta ehdottomasti pääosassa on Mafynetti*, jossa on teoriat ja tehtävät samassa paketissa näppärästi. Mä itse tykkään, ettei Mafynetti mee lukiokirjojen mukaisessa järjestyksessä vaan enemmänkin selkeästi tärkeimmistä asioista pienempiin kokonaisuuksiin. En usko, että saisin nostettua omaa osaamista yhtä tehokkaasti ylöspäin, jos lukisin vaan lukiokirjoja uudestaan ja uudestaan.

*Mafy-Valmennuksen valmennuskurssi saatu yhteistyönä.

Tottakai post it -lappuja kuluu, varsinkin viime vuonna kirjoja selatessa. Tarralappujen lisäksi mä oon tehnyt itselleni kasan kääntökortteja, joiden avulla kertaa tehokkaasti.

Seuraavaksi ne laskimet. Ilmeisesti tän vuoden laskinasiaa ei oo vielä julkaistu, mutta aiempina parina vuonna on ollut nelilaskin, joten sillä mä reenaan nytkin. Mä itse tykkään eniten oikeanpuolimmaisesta, mutta se ei ole hyväksytty sen TAX-näppäimien takia. Kokeessa siis käytän kahta keskimmäistä. Vasemmanpuoleinen laskin on lähinnä kulmien arvojen laskemiseen, kun kuitenkin taulukostakin osaan ne arvot jo lukea, ettei tule yllätyksenä kokeessa.

Muistiinpanovälineet on mulla hyvinkin vakiot, mitä oon käyttänyt jo lukioajan. Ainoat uudet on Zebra Midlinerit, joita päätettiin kaverin kanssa tilata kokeiluun. Kun ne tuli postissa, en oo sen jälkeen muita yliviivaistusseja käyttänytkään muistiinpanojen tekemiseen.

Viimeisenä melkeinpä tärkein, eli mihin mä kaiken rustaan. Mä ite tykkään käyttää pieniruutuisia vihkoja laskemiseen, isoruutuisia muistiinpanojen tekoon. Muistiinpanot teen Whitelines -vihkoon ja päällimmäiset vihot on ns. suttupaperivihkoja, jotka todennäköisesti heitän pois kun sivut loppuu. Niihin ei jää mitään sen kummempaa uudestaan selailtavan arvoista asiaa. Lisäksi mä oon tulostanut kaavakokoelman, joka kulkee aina mukana.

Näillä mä köröttelen eteenpäin tätäkin viikkoa, joten hyvät loppuviikot kaikille! :)

PROJEKTI STARTTAA

Hellurei taas. Viimeistään tällä viikolla on tainnut koulut alkaa jo kaikilla, ja niin myös mä oon päässyt hyvään lukuvauhtiin. Mä harkitsin jälleen tänäkin vuonna tosi paljon, että mitä materiaaleja luen, mitä lukiokirjoja, mistä alottaa ja mitä painottaa. Mä luin viime vuonna lukiokirjat niin perin pohjaisesti, että tuntu vaan ajan haaskaamiselta lukea ne uudestaan yhtä hyvällä syynillä. Siksi mä halusin uuden materiaalin, josta tehdä haastavampiakin tehtäviä ja saada uusia näkökulmia.

Selvää siis oli, että jonkun valmennuskurssin mä itselleni ostan. Seuraava askel oli miettiä haluanko lähiopetusta vai en. Viime vuonna olin kurssilla, jossa oli lähiopetusta, mutta nyt en uskonut saavani siitä kovin suurta hyötyä uudestaan. Varsinkaan luentopainotteinen opetus ei tänä vuonna ole mulle todellakaan se paras vaihtoehto, vaan enemmän täytyy päästä itse tekemään ja oppimaan sitä kautta. Mä kun opin vielä parhaiten kun opetan itseäni etsimällä itse tiedon ja pureskelemalla sen ymmärrettävään muotoon. Eli ei lähiopetusta tänä vuonna, vaan täysin itsestä riippuvaa puurtamista.

Mites sitten koetilanne, kuinka siihen valmistautua? Koska edessä on monen kuukauden projekti kohti sitä viisi tuntista pääsykoetta, on itse koetilannettakin osattava ennakoida parhaalla mahdollisella tavalla. Kyllä siellä parhaillakin pää saattaa vetää jumiin kun koe alkaa tai jännitys viedä voiton, näitä tarinoita oon kuullut tosi monia.. Mä haluan siis tehdä harjoituskokeita pitkin lukuprosessia, jotta itse pääsykoe sujuisi samalla painolla ilman sen kummempia jännityksiä. Uskon myös, että harkkakokeet harjoittaa lisäksi vastaustekniikkaa ja koetaktiikkaa, ja nehän otan myös avosylin vastaan.

Mä sitten loppujen lopuksi, viikkojen pohdinnan jälkeen päädyin MAFY-valmennuksen Lääkis etäkurssiin. MAFY-valmennus halusi lähteä tukemaan mun tän vuoden projektia kohti pääsykoetta ja sainkin kurssin yhteistyönä. Oon tästä todella innoissani!

Etäkurssissa mä saan kaiken sen, mitä pohdintojen jälkeen koin tarvitsevani. Mafynetin, jossa on teoria sekä monen tasoisia tehtäviä, seitsemän harjoituskoetta koesalissa sekä vielä lisäksi opiskeluvalmentaja, joka auttaa parhaansa mukaan mua lukuaikatauluissa sekä esim. koetaktiikassa. Mä oon tosi innoissani tästä ja uskon, että mulle sopivampaa valmennuskurssia ei ole. En malta odottaa, että pääsen vielä jatkossa kertomaan lisää! :)

Ihanaa ja ihanan syksyistä loppuviikkoa kaikille! :)