Mun luku-urakka lääkiksen pääsykokeeseen

Yhdeksän päivän työputki on nyt takanapäin ja vihdoin saan huilahtaa päivän verran. Viime viikon keskiviikkona tuli koulujen tulokset, jonka jälkeen oonkin torstaista eteenpäin ollut töissä. Ainakaan aamuisin ei oo ollut vaikeuksia nousta ylös kun tietää, ettei tätä kovin montaa viikkoa ole jäljellä ennen syksyllä alkavia opiskeluita. Ajattelin nyt tässä postauksessa vähän avata mun luku-urakkaa tältä hakukerralta.

SYKSY:

Aloitin syksyllä varsinaisen lukemisen elokuun tienoilla, jolloin sain myös yhteistyönä Mafy Valmennuksen etäkurssin. Kurssiin kuului Mafynetin käyttöoikeudet, 7 harjoituskoetta koesalissa sekä henkilökohtainen opiskeluvalmentaja. Mulle tää kurssi oli äärettömän tärkeä, koska yhden vuoden lukemisten jälkeen en ollut todellakaan varma siitä, miten kannattaisi aloittaa uudestaan.

Etenin Mafyssa järjestelmällisesti, mutta sopivan rivakkaan tahtiin. Luin vain kemiaa ja fysiikkaa, fysiikkaa taisin lukea sen 10 tuntia ja kemiaa 5 tuntia viikossa. Määriä välillä hieman muutettiin opiskeluvalmentajan kanssa, mutta syksyllä fysiikkaa kertyi huomattavasti kemiaa enemmän. Ilman mun opoa olisin varmasti lukenut paljon suurempia määriä, josta ei todennäköisesti olisi ollut ainakaan hyötyä.

Muutenkin syksy meni opiskeluiden osalta hyvin. Etenin Mafyssa todella hyvää tahtia ja mulla oli itsevarma olo. Opin asiat nopeasti ja palasia alkoi loksahtelemaan paikoilleen pikkuhiljaa kun viime vuoden epäselvät asiat sai lisää selkeyttä. Aika meni ihan älyttömän nopeasti kun joka päivä oli selkeä suunnitelma mitä lukee ja kuinka paljon. Mafyn kanssa ei tarvinnut kertaakaan stressata sitä, että lukeeko oikeita asioita tai mitä laskuja kannattaa laskea.

KEVÄT:

Keväällä mulla alkoi Mafyn harkkakokeet, joita oli siis kevään mittaan 7 kappaletta. Mun mielestä Mafyn harkkakokeet simuloi todella hyvin varsinaista pääsykoetta, varsinkin tänä vuonna. Kuulin tosi paljon puhetta Mafyn kokeiden työläydestä, ettei oikeaan pääsykokeeseen tule yhtä työläitä tai pitkiä tehtäviä, mutta tänä vuonna pääsykoe olikin yllättävän työläs ja pitkä. Mafyn tiimi tekee jokaisen kokeen jälkeen analyysin kokeesta sekä kuvitteelliset sisäänpääsyrajat, joilla oltaisiin kouluun päästy. Mulla tämä raja ylittyi viisi kertaa seitsemästä. Mulle oli myös ihan äärettömän tärkeä tehdä kokeet oikeassa koesalissa, sillä pystyin rutinoimaan koko suorituksen vessassa käyntejä myöden. Koin, että mun kannattaa syödä ensin viinirypäleitä jotka pitää verensokerin ylhäällä, sitten parin tunnin jälkeen syödä leipä sekä pitää vessatauko 3 tunnin jälkeen. Opin myös muutaman kokeen jälkeen mulle parhaan koetaktiikan, josta voin kertoa lisää siinä postauksessa jossa kerron fiiliksiä itse kokeesta. Mulle rutiinit oli ihan A ja O, koska kun astuin oikeaan koesaliin, tiesin tasan tarkkaan kuinka seuraavat 5 tuntia tulee menemään.

Keväällä aloitin kunnolla biologiaa, vaikka sitä hieman luinkin jo joulukuun puolella. Biologiassa on sen verran vähemmän hommaa kuin fysiikassa ja kemiassa, että oli mulle oikein aloittaa sitä vasta kevään puolella. Kerkesin silti lukea kaiken tosi hyvin, eikä sellaisia aiheita juurikaan jäänyt joita olisin halunnut vielä kertailla.

Aloitin syksyisin päivän aina fysiikalla, mutta keväällä koin parhaaksi lukea ensin biologian ''alta pois''. Monille biologia on sitä mieluisinta luettavaa, mutta mulla keskittyminen pitkän päivän jälkeen ei enää riittänyt siihen tasapaksuun lukemiseen.

Kevät ei kuitenkaan mennyt ihan kuten olin aluksi kuvitellut. Olin käsileikkauksessa tammikuun puolella, josta sain sairaslomaa muutaman viikon. Helmikuussa lähdettiin Espanjaan, jonka jälkeen mulla alkoi ihmeellinen pyörryttäminen. Kävin lääkärissä ja pääsin jatkotutkimuksiin. Pyörrytyksen lisäksi kävin tutkituttamassa mun suoliston sekä mahalaukun, koska mulla oli huonoa oloa sekä vatsaongelmia. Varsinkin pyörrytys haittasi lukemisia enemmän kuin uskalsin blogissa paljastaa. Jouduin useasti lähtemään aiemmin kotiin kuin oli tarkoitus ja tottakai se häiritsi henkisesti tosi paljon. Pelkäsin että saan oikeassa kokeessa uuden ''kohtauksen'' jolloin ainut asia mitä voin tehdä on pitää silmät kiinni. Se, että kaikki työ ulosmitataan siinä viidessä tunnissa ahdisti ihan järjettömästi. Ahdisti, että joku musta täysin riippumaton asia pilaisi koko kokeen. Onneks niin ei sitten kuitenkaan käynyt ja sain tehtyä kokeen täysin ilman ongelmia.

Tein koko vuoden lukemisten ohessa töitä. Oon Subwayssa vuoropäällikkönä, eli vastuuta on jonkun verran eikä töihin voi mennä ihan päättömänä palloilemaan. Mulla oli kuitenkin molempina hakuvuosina mahdollisuus vähentää tunteja silloin kun siltä tuntui, mikä oli tottakai ihan mahtava juttu. En usko, että monessa muussa työpaikassa pomo olisi yhtä ymmärtäväinen lukemisten suhteen kun mulla. Tein siis syksyn lähes normaalisti 25-30h/viikkoon töitä, mutta joulun jälkeen vähensin n. 15-20h/vko. Toki keväälläkin töitä oli suhteellisen paljon, pari kolme vuoroa joka viikko. Montaa vapaapäivää mulle ei jäänyt.

Kokonaisuudessaan lukutunteja kertyi tänä vuonna noin 700 ja viime vuonna hieman enemmän. Laitan tähän vielä mun Mafyn käyrät, mutta nehän ei kerro juuri mistään. Fysiikassa mun käyrä huiteli korkealla, mutta voin näin jälkikäteen todeta, että joissain kohdissa tahtia olisi voinut hieman hidastaa ja tehdä tehtäviä laadukkaammin. Bilsassa kerkesin just ja just käydä kaikki asiat, mutta se olikin ihan tarpeeksi kun otin alusta asti ideaksi opiskella asiat niin hyvin kuin pystyn, tehdä kääntökortteja ja lukea joka päivä vaikeiden asioiden muistiinpanot. Kerkesin kuitenkin kerrata ne tehtävät toiseen kertaan joita en ekalla ollut saanut oikein. Kemiasta tuli ihan mun lemppariaine kevään mittaan ja pääsykokeessakin se sujui hyvin. Siinä tahti oli tasaisen tappava koko vuoden ja  keväällä kun tehtävät alkoi loppumaan kesken, tein listaa asioista jotka vielä vaati uusintakierroksen, kuten atomiorbitaalit ja keskityin lopun ajasta näihin juttuihin.

Nyt ihanaa perjantai-illan jatkoa ja viikonloppua❤️