YHTEISHAKU #lääkikseen2019

Heipsan taas! Viime viikollahan se sitten alkoi, yhteishaku korkeakouluihin nimittäin. Aika kiitää kyllä aivan älyttömän nopeasti ja kevään merkkejäkin on ollut ilmassa, eli kyllä se pääsykoekin vaan lähestyy.

Hakemuksen laitoin vetämään jo haun ensimmäisinä päivinä ja Kuopion päätin laittaa ensimmäiseksi hakutoiveeksi. Kuopio siksi, että tuttuja on ollut opiskelemassa Kuopiossa lääketiedettä sekä myös muita aloja, oon käynyt Kuopion lääkiksessä abivuonna tutustumassa sekä muutenkin oon kuullut vaan hyvää Kuopiosta opiskelukaupunkina. Kuopio on lähellä Jyväskylää ja muutenkin aika samantyylinen kaupunki. Jos Jyväskylässä olisi lääkis niin hakisin tänne, koska rakastan tätä kaupunkia ja mielelläni jäisin. Toki mahdollisesti matalammat pisterajatkin vaikutti mun päätökseen.

Mä hain viime vuonna lääkiksen lisäksi opiskelemaan bioteknologiaa Tampereelle ja olisinkin päässyt sisään, mutta paikkaa en ottanut vastaan. Hain enemmänkin vain kokeilumielessä, että riittäisikö oma osaaminen opiskelupaikkaan, vaikka pääsykoekirjaa en lukenutkaan. Lukion tiedoilla pärjäsikin niin hyvin, että paikka olisi auennut. Mutta miksi en sitten ottanut paikkaa vastaan? Miksi juuri lääkis on se mihin haluan?

Mafy-Valmennuksen etäkurssi saatu yhteistyönä

Mua on tottakai kiinnostanut aina ihminen tosi paljon ja mm. urheilun kautta oon oppinut tosi paljon asioita ihmiskehon toiminnasta. Oon rampannut tähän asti lääkäreillä enemmän kuin joku koko elämänsä aikana, milloin minkäkin vaivan takia. Joka kerta kun käyn lääkärissä, mulle tulee kotoisa olo. Mulla oli urheiluaikana ihana lääkäri, jolla kävin aina. Mä haluan, että joskus mä voin olla jollekin yhtä paljon avuksi ja tottakai tueksi ja turvaksi kun mun lääkäri oli mulle.

Lisäksi en malta odottaa sitä tietotulvaa. Mä oon jo lukiotasoiseen biologiaan ihan koukussa ja ihmisen toimiminen niin ihmeellisenä kokonaisuutena on kiehtovaa. Mä jään koukkuun uuden oppimiseen ja parasta on, kun opitut asiat alkaa loksahtelemaan paikoilleen suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Ja lääkärin ammatti on nimenomaan uuden oppimista jatkuvasti. Mua kiinnostaa ihan hirveästi tietää miten mikäkin toimii ja miten kaikki liittyy toisiinsa.

Tottakai koulutus ja työ on vaativaa ja varmasti tulee hetkiä, jolloin mietin oliko ala oikea, kuten varmaan kaikille opiskeluiden aloituksen jälkeen. En kuitenkaan pystyisi antamaan itselleni anteeksi, jos ottaisin nyt jonkun sellaisen koulupaikan vastaan, jota en yhtä kovasti haluaisi. Sillon, kun ei ole ihan varma mitä haluaa, on enemmän kun ok kokeilla ja hakea kouluihin, jotka saattaisi kiinnostaa. Mutta koska mulla on niin vahva halu lääkäriksi, mä en ollut vielä viime vuonna (enkä myöskään tänä vuonna) valmis ottamaan mitään muuta paikkaa vastaan.

En siis hakenut mihinkään muualle kuin lääkikseen. Esimerkiksi farmasian opinnot saattaisi kiinnostaa, mutta ne on varavaihtoehtoja tulevaisuuden varalle. Vielä tällä hetkellä musta tuntuu, että jos en tänä vuonna pääse sisään, niin haen vielä ainakin kerran. Mä en koe että mulla on kiire opiskelemaan, vaikka usein tässä nykymaailmassa tuntuukin olevan se trendi, että jatko-opiskelemaan on päästävä heti. Ikinä ei voi tietää mitä elämässä tapahtuu, eikä äkkiä kouluun pääseminen välttämättä tarkoita äkkiä valmistumista tai äkkiä työelämään pääsemistä. Aina voi tulla eteen asioita, jotka jarruttaa tai vie elämässä taaksepäin. Se, että joutuu pitämään pari välivuotta enemmän, on pieni hinta siitä, että pääsee opiskelemaan unelma-ammattiin.

Lisäksi todistusvalinnan yleistyminen vuonna 2020 vaikutti mun päätökseen, koska haluan olla ensikin vuonna ensikertalainen, jos en nyt pääse sisään. Vain ensikertalaiset voivat hakea todistusvalinnassa, joten koen sen olevan mulle ensi vuonna yhtä hyvä väylä kuin pääsykoe, kunhan käyn uusimassa YO-kokeita. En kuitenkaan halua miettiä vielä tätä kevättä pidemmälle sen suuremmin, mutta tottakai tällaisia asioita on mietittävä edes jollain tasolla, koska koulun vaihtaminen tulee olemaan paljon haastavampaa jatkossa.

Turha kuitenkaan vielä huolehtia tulevasta jos ei vielä tänä keväänä pääsekään sisään. Kaikki menee kyllä niin kuin on mennäkseen, joten tällä hetkellä katse on vain toukokuun puoleen väliin. Mafyn kolmas harjoituskoe meni mun osalta erittäin hyvin ja eilinen, neljäs harjoitukoe meni ok-tasolle. Alan olemaan jo aika itsekriittinen hyvin menneiden kokeiden jälkeen, eikä perussuoritukset enää tyydytä. Tämä neljäs harjoituskoe oli kuitenkin mulle aika haastava, sillä oon kärsinyt viimeisen kuukauden ajan oudosta pyörrytyksestä. Mitään sen vakavampaa ei pitäisi olla, vaikka oonkin lääkärissä rampannut ja mahdollisesti jatkotutkimuksiin menossa. Eilinen koe oli kuitenkin vähän hankala kun aineistoja oli monta, ja pyörryttäessä pahinta on pitkien tekstien lukeminen. Oon onneksi oppinut tässä muutaman kikan joilla oloa saa paremmaksi ja kokeeseen on onneksi monta viikkoa, joten luotto omaan suoritukseen on vahva. Ajattelen myös niin, että ehkä tää on mun kropan tapa himmata lukemiset sopivan maltillisiksi (noh, lukutunteja tulee silti 25-30h/vko), ettei tule otettua turhaa överi loppukiriä tähän keväälle.

Ihanan aurinkoista sunnuntaita kaikille!♥

LUKUFIILIKSIÄ #lääkikseen2019

Heipsan ja hyvää sunnuntaita! Mä olen kotiutunut Espanjasta jo viime viikon puolivälin tienoilla ja normaali arki alkoi heti rullaamaan. Mulla on ollut pieniä vaikeuksia terveyden kanssa, jonka takia lukutunnitkin jäi hieman alhaisemmiksi tällä viikolla. Hyvin mennyt harjoituskoe eilen kuitenkin piristi mieltä ja sain siitä varmistuksen, että on vaan parempi kuunnella kroppaa ja ottaa rauhallisemmin silloin, kun siltä tuntuu. Blogipostaukset tällä hetkellä on hyvinkin opiskelupainotteisia, mutta statistiikkoja vilkaisemalla nää on selkeästi tykätyimpiä postauksia, joten opiskelukuulumisia tiedossa jälleen!

Mulla ei ollut sen suurempia odotuksia eiliseen kokeeseen, koska tosiaan reissussa en lukenut juurikaan ja tämän viikon lukutunnitkin jäi mataliksi. Oon vähän katsellut oikeita vastauksia ja koe meni ihan hyvin. Saa nähdä heittääkö mun laskemat pisteet tarkastajien laskemista. Juuri näiden terveysongelmien takia jouduin tekemään kokeen paljon edellisiä rauhallisemmin, joka olikin tosi hyvä. Jouduin tarkastamaan tehtäviä oikein super tarkkaan, koska ajatukset oli helposti muualla. Pari huolimattomuusvirhettä mahtui silti mukaan, mutta tuskin tuun koskaan tekemään koetta, johon ei yhtäkään virhettä tule.

*Valmennuskurssi saatu yhteistyönä

Tuntuu ihan hullulta, että pääsykokeeseen on enää pari kuukautta. Tilanne on kuitenkin huomattavasti parempi tällä hetkellä kuin viime vuonna tähän aikaan, sillä nyt tuntuu siltä, että kerkeän kertaamaan oikeasti hyvin. Oon kemiassa lisätehtäväpaketeissa, kuten myös fysiikassa. Bilsassa oon myös loppupuolella koko pakettia. Onneksi mulla on ihana opiskeluvalmentaja joka on ottanut selvää, mitä mun kannattaa lukea loppukeväästä kun tehtävät Mafyssa saattaa loppua kesken. Mafynetissä* on ihan järjettömän paljon tehtäviä, mutta koska mulla oli sen verran hyvä pohja viime vuodelta, on etenemistahtikin ollut heti syksystä alkaen aika nopea. Onkin tosi hyvä, että Mafylta saa sitten tietoa muista lisätehtävistä joita kannattaa tehdä, jos sattuukin niin, että ne tehtävät loppuu kesken.

Oon tänä keväänä pyrkinyt nimenomaan yhdistelemään opittua tietoa niin, että kaikista aihealueista tulee selkeitä kokonaisuuksia. Bilsassakin on niin hirveä määrä nippelitietoa, että ilman selkeää käsitystä kokonaisuudesta on asioita huomattavasti vaikeampi opetella. Oonkin varmaan tänä keväänä tehnyt enemmän ajatuskarttoja kuin koko elämäni aikana yhteensä haha. Aiemmin vihasin ajatuskarttojen tekoa, sillä sain lisättyä sinne vain ihan muutamia juttuja ulkomuistista. Tällä hetkellä yhtäläisyyksiä eri asioiden kesken tulee jatkuvasti lisää karttaa tehdessä, mikä on tosi motivoivaa. Mafynetti auttaa tässä tosi paljon, ja oonkin oppinut kokonaisuuksia ihan eri tavalla viime vuoteen verrattuna. Luin viime vuonna bilsan kirjoja erillisinä kokonaisuuksina enkä osannut juurikaan yhdistellä oppimaani tietoa. Mafyssa kokonaisuudet on selkeästi niin, että jos joku ensimmäisen kurssin asia liittyy toiseen bilsan kurssiin, ne opetetaan nimenomaan yhdessä, eikä erikseen.

Lisäksi eilisen harjoituskokeen jälkeen huomasin, kuinka paljon oon kehittynyt monivalintojen tekijänä. Viime vuonna sain ihan hävettävän vähän pisteitä monivalinnoista, sillä olin niissä hidas enkä osannut haistaa kompakysymyksiä yhtään. Miinuspisteitä sateli, joten pisteet laski kuin lehmän häntä. Sen verran mitä koetta muistan eiliseltä ja sitä tarkastin, meni mun monivalinnat todella hyvin aiempiin kokeisiin verrattuna. Tähän varmasti vaikuttaa aiemmat harjoituskokeet, mutta myös Mafynetin monivalintoja harjoittavat paketit. Vaikka ne ei mun lemppareita varsinaisesti olekaan kun kysymykset saattaa olla hyvinkin kieroja, on ne ihan selkeästi kehittänyt mua tosi paljon.

Loppukevät koostuukin nimenomaan kertauksesta, kertauksesta ja kertauksesta. Edelleen vähän vaikeampia kokonaisuuksia on kemian puskuriliuokset sekä fysiikassa hiukkasten aaltoluonteeseen liittyvät asiat. Kaksi kuukautta on kuitenkin viidesosa tätä koko projektia, joten aikaa on vielä. En kuitenkaan halua toistaa viime vuoden paniikkia, joka iski juurikin huhti-toukokuun vaihteessa. Nyt aion lukea ahkerasti, mutta muistaa myös vapaa-ajan tärkeyden ja panostaa siihen kunnolla. Jos ovet ei aukene lääkikseen tänäkään vuonna, voi tätä kevättä muistella kuitenkin ilolla, eikä ainut muisto ole järjetön stressi.

Mä otan tänään niin rennosti kun osaan. Tehtiin rauhassa ihana aamupala ja nyt katsotaan telkkarista hiihtoa. Nää tämmöset aamut ja päivät antaa vain energiaa pankkiin, jolla taas jaksaa ensi viikon lukea ahkerasti. Ihanaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa♥

PÄÄSYKOE JA LOMAILU #lääkikseen2019

Aurinkoista perjantaita Espanjan lämmöstä! Me tultiin lomailemaan hiihtolomaviikoksi tänne Espanjaan, ja kyllä sitä olikin jo kaivannut aurinkoa ja lämpöä. Vaikka iltaisin onkin vähän viileä, on rannallekin päässyt ottamaan aurinkoa ja mikä tärkeintä, rentoutumaan.

Mä aloitin mun luku-urakan pääsykokeisiin jo viime kesän lopussa, jos oikein muistan niin elokuun alussa. Luin suht paljon koko syksyn ja jouluna pidin viikon kestävän loman. Joululoma teki enemmän kun hyvää, vaikka mitään suurempia puutteita mun motivaatiossa tai jaksamisessa ei ollutkaan. Lomalla odotin koko ajan sitä, että pääsen jatkamaan lukemisia, ja siksi pidinkin loman ihan minimissään, eli vain siinä viikossa. Toi viikko teki mulle kuitenkin ihan älyttömän hyvää ja loman jälkeen kun aloin taas lukemaan, kaikki tuntui tosi helpolta. Tuntui, että ei ollut yhtäkään asiaa joka olisi takkuillut tai mitä en voisi oppia siltä istumalta. Mun pää otti hyvin tietoa vastaan ja olin tosi pirteä ja aktiivinen joka lukupäivä. 

Me varattiin tämä Espanjan loma jo viime syksynä, joten tiedossa oli kokoajan, että joululoman lisäksi mulla on viikon loma myös keväällä. Koska jouluna lepohetki teki niin hyvää, en tällä hetkellä stressaa yhtään sitä, että en lue. Tein kuitenkin koko kevään niin hyvin hommia lukemisen saralla, että tähän väliin on tosi hyvä ottaa viikon huili, jotta jaksaa puristaa vielä loppuun asti tuoreella mielellä. Mä aloitin lukemiset kuitenkin niin aikaisin syksyllä, että tää yksi viikko lukematta ei voi olla se ratkaiseva tekijä, ainakaan negatiiviseen suuntaan. Vaikka aikaa pääsykokeeseen tuntuukin olevan tosi vähän, kerkeää tässä ajassa tehdä vielä suuriakin oivalluksia ja kerrata opittua. 

Mä otin kuitenkin mukaan Mafyn* tabletin, kääntökortit sekä ihmiskehon toiminnasta kertovan tieteislehden. Yhtenä aamuna olen laskenut fysiikkaa ja lentomatkalla luin kääntökortteja sekä lehteä, koska ne tuntui juuri silloin sopivalta. Täällä ollessani en aio pakottaa itseäni lukemaan, koska tiedän, että se ei vie mua yhtään eteenpäin. Mafynetti on myös siitä ihan älyttömän kätevä, että vain ottamalla pienen tabletin mukaan, saa jokaisen oppiaineen koko oppimäärän mukaansa. Lisäksi ei tarvitse muuta kuin kynän ja vihon, ja niillä pärjääkin jo ihan täysin. Lisäksi tää loma sattui vielä olemaan juuri sopivasti harjoituskokeiden välissä, joten niistäkään en jää paitsi.

*Mafyn valmennuskurssi saatu yhteistyönä

Tällä hetkellä mua vähän harmittaa että lomaa on jäljellä "enää" puolet, mutta odotan innoissani taas normaalia päivärytmiä ja lukemista. Mä yritän rentoutua vielä loppuloman miettimättä liikaa lukuasioita, koska nimenomaan siitä mä saan loppukeväälle tarvittavan energian.

Ihanaa viikonloppua♥