Pari ensimmäistä harjoituskoetta on nyt ohi. Tosiaan olen saanut yhteistyönä Mafy-Valmennuksen etäkurssin, johon kuuluu seitsemän harjoituskoetta oikeassa koesalissa. Saan kokeet tarkistettuna takaisin ja voin verrata omaa tulosta muihin hakijoihin.
Nää kokeet on kyllä kultaakin arvokkaampi asia hakuprosessissa. Lääkiksen pääsykokeessa on niin paljon tehtäviä, että ilman järkevää koetaktiikkaa on pisteet paljon vaikeampi raapia kasaan. Pelkästään se, että osaa asiat hyvin ei riitä, tai ainakin hyväksi hiottu koestrategia on suuri etu. Mulla on tosiaan nyt kaksi ensimmäistä harjoituskoetta ohi ja viisi vielä edessä. Ensimmäiseen harjoituskokeeseen oon suht tyytyväinen, toinen meni penkin alle. Toisessa kokeessa olin jotenkin ihan jumissa, voi tosin johtua edellispäivän siskon wanhoista, joissa juoksin kameran kanssa koko päivän kahden tunnin yöunilla. Toki voi oikeassakin pääsykokeessa olla sama fiilis, toivon vaan ettei. Ainakin opin sen, että koetta edeltävänä päivänä vaan rentoudun ja teen semmosia asioita, jotka ei stressaa pätkääkään. Syön hyvin, nukun hyvin ja annan aivojen levätä.
Ensimmäisessä kokeessa olin tosi hyvin läsnä. Tein koetta rauhassa ja itsevarmana eteenpäin. Kokeen jälkeen oli tosi hyvä fiilis, mutta kun aloin katsomaan oikeita vastauksia, ei enää ollutkaan yhtä itsevarma olo. Olin turhan monessa tehtävässä oikonut mutkia suoriksi esim. kaavojen osalta. Pitäisi vaan jaksaa pyörittää välivaiheineen kaikki läpi. Se, mitä kuitenkin haluan tästä kokeesta muistaa, on se fiilis jolla koetta tein. Olin ihan omassa maailmassani miettimättä yhtään mitä muut tekee.
Toinen koe oli mun, mutta myös monen muunkin mielestä ensimmäistä haastavampi. Mä tein yhden tosi ison huolimattomuusvirheen, joka vei yhden ison tehtävän täysin nollille, vaikka olinkin ymmärtänyt idean oikein. Toki on mukava tietää, että ihan farssi koe ei ollut, vaikka tyhmiä virheitä tulikin. Noh, ainakin huolimattomuusvirheet kannattaa tehdä kaikki näissä harjoituskokeissa, jolloin on entistä huolellisempi oikeassa pääsykokeessa.
Onneksi tässä on tosiaan vielä viisi koetta jäljellä, joten pääsee treenaamaan paljon lisää. Ensimmäinen koe olikin jo hyvä merkki siitä, että pystyn keskittymään nimenomaan omaan hommaan ja osaan kyllä. Toinen koe taas oli hyvä muistutus siitä, että ei haittaa, vaikka kaikkea ei osaisikaan. Todennäköisesti monet muutkin painii samojen vaikeiden tehtävien kanssa.
Se, mikä on selkeästi kehittynyt viime vuodesta on mun suhtautuminen näihin harjoituskokeisiin. Osaan ottaa opikseni, käydä kokeen läpi jokaista virhettä myöten ja oppia niistä. Uskallan katsoa omat epäonnistumiset, enkä masennu samantien. Voin jopa sanoa, että tän toisen kokeen jälkeen oon ollut paremmalla fiiliksellä mitä ensimmäisen kokeen jälkeen. Toki tyhmät virheet harmittaa, mutta on myös tosi motivoivaa nähdä ne aihealueet, joita ei ihan vielä handlaa. Tässä on kuitenkin vielä melkein kolme kuukautta aikaa hioa ne aihealueet kuntoon, joissa vielä on puutteita. Tavoitehan on, että vaikka kaikki kysymykset kysyttäisiin heikkouksista, pystyy silti tehtävät tekemään kunnialla.
Nyt hyvää alkavaa viikkoa kaikille! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti